Kuinka usein olen ajatellut sinua

Kun lehdet kasvoivat puihin, peitti rinne talosi. Olisinko vihdoinkin turvassa kun maisema ei muistuttaisi sinusta niin usein. Mietin tulevaa, kun lehdet putoavat ja myös sinun talosi maisemasta piirtyy taas esille. Ajattelenko sinua enää silloin näin usein?  Ovatko ne ajatukset kenties lempeämpiä vai yhä yhtä kipeitä? Olenkohan jo saanut vastauksen siihen, millaisena sinut näen tässä maailmassa?

Sinä kuulut niihin rakkauksiin, jotka lasken kolmella sormella. Yhdellä niistä murskaan talosi. Helpottaa ja hävettää, kun olen niin lapsellinen.

Olen kirjoittanut sinulle usein kuinka satutit minua. Kuinka petit luottamuksen. Kuinka vähättelit. Minä kirjoitan sen tänään ja huomennakin, sitten pyyhin pois. Ei sinulle uskalla olla heikko. Minä kirjoitan kuinka ikävöin sinua. Ikävöin sinua. Ikävöin. Kuinka kaipaan ääntäsi, kuinka haluaisin pystyä antamaan anteeksi.

Omakuva, akvarelli paperille, 2020.

Kommentit (2)
  1. Hieno tuo omakuva!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *