Lääke sekotti pään

Neljä päivää sitten kirjoitin sekoamisoloistani. Tuntuu, että sen jälkeen se oikea sekoilu vasta alkoikin. Syömäni lääkekokeilu krooniseen migreeniin (Topimax) alkoi todella sekoittaa päätä. Lukuisten muistikatkoksien lisäksi olen saanut kaksi paniikkikohtausta. Olen mennyt niin sekaisin, etten ole oikeasti tajunnut jotakin todella yksinkertaista asiaa (esim lukemaani helppoa lyhyttä lausetta). On ollut täysin hullu olo (eksyksissä omissa ajatuksissaan, mieli on sirpaloitunut). Jokin mikä ei ole itseä on ottanut vallan. Ahdistus on ollut tosi voimakas. Ahdistukselle ei ole ollut mitään syytä, olo on ollut vain kehossa fyysisesti todella paha ja kuristava. Haittavaikutuksista seuraavat ovat selkeät:

  • ahdistuneisuus, ärtyisyys, mielialan muutokset, sekavuus, ajan ja paikan tajun hämärtyminen
  • keskittymiskyvyn ongelmat, ajattelun hitaus, muistamattomuus, muistihäiriöt (uusien muistihäiriöiden ilmaantuminen, aiempien muistihäiriöiden äkillinen muutos tai vaikeusasteen paheneminen)
  • vakavat itsetuhoiset ajatukset

Olen syönyt elämässäni vaikka mitä kovia lääkkeitä esimerkiksi hermokipuihini, enkä ole koskaan saanut mistään minkäänlaisia sivuoireita. Senkin takia tämä tuntuu niin hirveältä ja pelottavalta. Mietin ihmisiä, joilla ei esimerkiksi ole vaihtoehtoa, on valittava kahden huonon välillä? Vaikka migreeni on hirveä sairaus ja pilaa ehdottomasti elämääni, en koskaan vaihtaisi migreenittömyyttä mieleni vapauteen.

Eilen illalla otin viimeisen lääkkeen. Nyt odottelen, että olo normalisoituu. Kerkisin syömään Topimaxia yhden kuukauden. Ensimmäiseen kahteen viikkoon haittavaikutukset eivät olleet liian häiritseviä, mutta nyt huomaan, että tietynlainen levottomuus ja aikaansaamattomuus alkoivat melkein heti. Luulin sen vain johtuvan flunssastani. Minua harmittaa, ettei lääke sopinutkaan, koska se poisti päänsäryt. Mikään muu lääke ei ole aikaisemmin auttanut krooniseen migreeniin yhtä hyvin. Nyt olen kokeillut viittä eri estolääkitystä ja huomenna aloitan kuudennen. Minua jännittää, mutta toisaalta en usko, että pahemmaksi voi mennä. Harmittaa vaan kun työt seisovat, koska olen aikalailla työkyvytön. Tänään jouduin kieltäytymään yhdestä ensi viikon luennosta, koska en tiedä millaisessa kunnossa olen. Tämä kokemus on opettanut minulle sen, että vaikka olenkin ihan hölmö tyyppi,ovat järjenjuoksu ja skarppius minulle kuitenkin tärkeitä piirteitä itsessäni.

Keskittyminen on yhä hankalaa. Äsken maalasin kuvan ja se rauhoitti. Sain myös hyviä ideoita uuteen teokseeni liittyen. Olen aikonut seuraavaksi piirtää taas seinän kokoisia puuväripiirroksia. Jokin siinä suunnitelmassa ei ole kuitenkaan tuntunut hyvältä (ehkä se, ettei kehoni välttämättä kestä sitä). Nyt keksin ehkä uuden, leikkisämmän ja mielenkiintoisemman tavan toteuttaa suuret muotokuvat siskostani ja itsestäni. Kuvien tekeminen innostaa taas.

Kommentit (1)
  1. Toni kysyi oletko kokeillut Neurontinia? Se on T:llä estolääkkeenä Hortoniin, ja toimii. Tosin ei koko kohtausta estä, mutta lieventää.
    -systeri

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *