Aika sairas eläinmuotokuvamaalari

Taidemyyntini on vahingossa ollut niin runsasta, että minusta tuli keväällä arvonlisäverovellinen. Olen siis kai nyt jonkinlainen yrittäjä. Tänä vuonna olen myynyt niin vähän, etten maksaisi sillä edes työhuonevuokriani, saati eläisi sekunttiakaan. Itse en ole koskaan myyntiini vaikuttanut juurikaan, vaan myynnit ovat tapahtuneet taidelainaamon tai jonkun hyvän tuurin kautta. Sinänsä stressaava tilanne kun olen vielä suurimman osan aikaa työkyvytön. Apurahakauteni loppuu parin kuukauden kuluttua, jos en pääse sairauspäivärahoille (tai saa toimivaa hoitoa/lääkitystä), olen ns kusessa.

Loppukesä ja syksy ovat olleet raskaita. Krooniset kiputilani aiheuttavat pahaa masennusta. Olisin varmaan ilman kipujanikin mielenterveysongelmainen, mutta kiputilat pahentavat myös psyykkistä oireilua. En pysty tekemään juurikaan töitä ja pitkästä aikaa tuntuu, että kiputilat ovat ottaneet vallan. Kuleneina vuosina olen ollut kivun kanssa aika hyvässä sovussa eikä se ole useinkaan niskan päällä, nyt on kuitenkin toisin. Kipu on kaiken päällä hengittämättömänä peittona.

Ihmeellisesti on myös hyviä päiviä ja jonkinlaista toivoa. Kirjoitin toissailtana elämäni oikean virallisen laskun. Sekin asia oli ahdistanut viikon, mutta sain ihanaa apua kirjanpitäjältäni. Kyseessä oli keikkapalkkio mutta innostuin ja kirjoitin facebookkiin kuinka tekisi mieli taas kirjoittaa laskuja, että tilatkaa multa eläinmuotokuvia! Eläinten maalaamisessa oon itsevarma, hyvä ja nopea. Jo vuosien ajan olen kieltäytynyt tilaustöistä, koska koen ne niin stressaaviksi. Yleensä tyypit ovat pyytäneet ihmismuotokuvia ja koen etenkin ihmiset haastaviksi. tällä hetkellä stressinsietokykyni on muutenkin aikalailla olematon.

Monet osoittivat mielenkiinnon muotokuvia kohtaan ja sain heti pari tilausta. Ystäväni tilai itsestään ”toisinnon ihmissusimystiikasta”. Lupauduin tekemään työn, mutta kaduin sitä heti. Halusin maalata eläimiä kuvista ja nyt joutuisin maalaamaan ihmisen ja vielä toteuttamaan jonkun toisen idean omasta epävarmasta päästäni. Asiakas kuvaili muutaman toiveen kuvan suhteen ja muuten sain vapaat kädet. Muutaman päivän olin lähes epätoivoinen ajatuksissani maalauksen suhteen, kunnes päätin unohtaa kokonaan toisen toiveet ja tein just silleen mitä musta ulos tulee. En yrittänyt enää olla mieliksi tai toteuttaa jotakin, mikä ei ole minua. Lähtökohtaisestihan olen juuri sellainen taiteilija, jonka on hankala olla käskytettävänä ja juuri sen takia olen itsenäinen taiteilija.

Tässä maalaamani kuva. Ylitin tässä kyllä itseni niin monella tapaa. Vaikka nyt on ollut suurimman aikaa ja pitkään hankalaa niin välillä tulee kyllä tosi onnellisiakin oloja. Kun pystyy tekemään jotakin, mikä tuntuu mahdottomalta ja vielä tekee sen itselleenkin uudella tavalla.

Ja tosiaan kun jollakin pitää elää niin minulta voi tilata ELÄINmuotokuvia alkaen 200e (sis 10% alv). Jos vaikka mietitte taidemaalariliiton muotokuvasuositushintoja niin jonakin vuonna se oli alk. 5000e. Eli nää mun on halpoja!

Eiku tilailemaan!

Hyvinvointi Oma elämä Mieli Työ

Kipukroonikon arki

Olen ollut todella uupunut, kipeä ja masentunut tämän syyskuun. Kesät ovat kroonisen migreenini suhteen aina helpompia tai ainakin muistikuvat parin edellisen vuoden kesistä ovat vähäsärkyisiä. Myös tämän vuoden heinä- ja elokuu olivat helpompia ja hetken jo luulin uuden estolääkkeen auttavan. Lääkkeen sivuoireet kuitenkin pakottivat lopettamaan tämänkin lääkekokeilun. Nyt olen kokeillut kaikki mahdolliset lääkkeet, joita terveyskeskuslääkäri osaa minulle kirjoittaa.

Olen kokeillut nyt ainakin kahdeksaa lääkettä ja toisinaan vaivun epätoivoon. Kuluneina vuosina särkypäiviä on kuussa enemmän mitä säryttömiä, tässä kuussa jo 16. Migreenin ainoa oire ei ole pääkipu. Minulla siihen liittyy myös uupumusta, jaksamattomuutta, hirveää niskakipua ja keskittymishäiriötä. Silti myös kipeänä yritän elää elämääni normaalisti. Harrastan, rakastan ja teen työtäni. Kaikessa normaalissa ulospäin terveeltä näyttävässä tekemisessä on mukana kipu ja suru. Toisaalta taas migreeni aiheuttaa pahaa masennusta, ulkopuolisuuden tunnetta, kateutta ja katkeruutta.

Nyt olen saanut lähetteen (taas) lääkäriltä neurologille. Toivoisin saavani reseptin Aimovigiin (biologinen lääke vaikean migreenin estohoitoon, johon saa kela-korvaukset vain neurologin kirjoittamalla reseptillä). Tietysti lääkkeen korkea hinta mietityttää ja mahdolliset ikävät haittavaikutukset pelottavat. Mutta en kyllä jaksa enää elämääni tällaisena.

Olen vihdoinkin oppinut lempeyttä itseäni kohtaan. En enää vertaa jaksamistani muiden jaksamiseen. Olen täysin hyväksynyt sen, että pystyn työskentelemään kolmena päivänä viikossa 4 tuntia kerrallaan. Arjessani vie energiaa myös eläinystävät, urheilu (kehon kiputilojen kuntoutus), soittaminen, lukeminen, siivoaminen, syöminen, ystävät ja muut mielenkiinnonkohteet. Olen usein miettinyt olevani tosi heikko ihminen. Hidas oppimaan ja muuttumaan, olen ollut aina ahdistunut ja minulla on tunnesäätelyvaikeuksia. Nykyään näen kuitenkin itseni myös  vahvana ja periksiantamattomana. Ei oikeasti ole helppoa tuntea aina kipua. Silti on elettävä, ei voi muutakaan.

Tätä työtä olen tehnyt 40 tuntia. Kolmena niistä ei ollut kipua.

Hyvinvointi Oma elämä Terveys Ajattelin tänään