Minulla on uusi huone. Se tuli käyttööni, kun kämppäkaverini lähti maailmalle ja minä jäin opettelemaan itsenäistä elämää. Uuden makuuhuoneeni parhaat (90-luvun) vuotensa nähneet harmaankirjavaraitaiset tapetit saivat peittyä valkoisen alle. Mitään ei tarvinnut hankkia, vaan tarvittavat palaset löytyivät sieltä täältä. Löysin lähes ilmaisen, vihreänkirjavan maton vuosia sitten ekotorilta, ja se sai odottaa vanhempieni ullakolla pitkään ennen […]

    Kun aloitin tämän blogin, minulla oli tavoite: kirjoittaa itsekritiikittömästi, rennosti ja suurin pensselivedoin. Ilman painetta tehdä jokaisesta tekstistä suurta, viisasta ja eheää – tai ainakin sellaista yrittävää. Halusin antaa itselleni luvan kirjoittaa vaikkapa lokeista, uusista tapeteista tai iltapäivistä ilman, että yrittäisin liikaa tai odottaisin tarpeeksi painavaa sanottavaa. Mutta mitä enemmän sortuu vaatimaan itseltään […]

Tiistain vastaisena yönä näin ahdistavan kiireunen. Sellaisen, jossa kurkkua kuristavan kiireen alla tekee ja yrittää, muttei onnistu, tai jos kerran vahingossa onnistuu, tuhoaa tulos itse itsensä. Tiedättehän nämä unet: on ehdittävä lentokoneeseen muttei löydä mistään housuja ja kaikki muukin on vielä pakkaamatta ja taksikin odottaa jo pihassa, on valmisteltava minuutin päästä alkava oppitunti, muttei muista […]

Aamuvarhaisella minä ja kolme ystävää pakkauduimme autoon. Kaksi oli matkannut lähtöpisteeseen omista lääneistään jo edellisenä iltana. Ensimmäinen pysähdys tehtiin ensimmäisellä huoltoasemalla. Matkalla keskusteltiin tylsien miesten arvosta, tytöttelystä, Robinista, työelämäröyhkeydestä, poronkuseman käsitteestä ja tukittiin yksi nenäverenvuoto tamponilla. Naurettiin, ihmeteltiin, laulettiin. Oltiin hiljaa keskellä lumimyräkkää. Myöhään iltapäivällä pääsimme perille Suomi-neidon vyötäisille. Alaovella odotti kaivattu ystävä. Tuuli oli […]

Torstaina eteisen lattialta löytyi kirjekuori. Kuoressa oli pahvikansio, jonka sisällä makoili tyytyväisenä todistus. Minusta oli tullut filosofian maisteri. Paperilla täydellisen pätevä opettamaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppiainetta. Tuntui ironiselta saada kirje juuri sellaisena päivänä, jolloin laahustin huoneesta toiseen yöpaidassa ja hiukset likaisina, katselin hidastettuna valuvaa, katkeraa räntäsadetta ikkunasta ja tunsin kerralla koko maailmankaikkeuden epävarmuuden ja keskeneräisyyden. […]

Tunnustan: olen haaveilija. Ylpeä sellainen. Mikäpä olisikaan suloisempaa kuin antaa haituvaisten unelmalaivojen lipua hiljakseen halki mahdollisten tulevaisuuksien autereisen järvenselän, yksi toisensa perään. Sulkea silmät ja palata tutuiksi ja turvallisiksi hioutuneisiin haavekuviin.    Olen kuitenkin huomannut, että unelmointi saattaa myös jämähtää tutuille raiteille. Silloin haaveilulevy soittaa samaa raitaa päivästä ja vuodesta toiseen, vaikkei se enää olisikaan […]

”Rohkeus on sitä, että auttaa kaveria.””Menee väliin, jos jotakuta kiusataan. Kertoo aikuiselle. ””Pyytää mukaan leikkiin.””Uskaltaa itse pyytää apua.” Olen kiertänyt tämän kevään alakouluja ja ohjannut sanataide- ja draamapajaa, jossa käsitellään rohkeutta. Jokaisessa pajassa on syntynyt avartavia keskusteluja 1.-3.-luokkalaisten lasten kanssa. Olemme työparini kanssa kysyneet, mitä rohkeus on – ja ällistyneet vastauksista kerta toisensa jälkeen. ”Totuus […]

Säkenöivät hetket olkoon paikka, jonne piirustaa maailman ääriviivoja ja jolla tarrata kiinni ohimenevään. Paikka mielessä muotoutuville aatoksille, vastaan tulleille vaikuttaville sanoille ja arjen hurmiolle. Paikka kaikille elämän kauniille, hauraille, huvittaville ja haikeille sävyille. En osaa vielä luvata, millaiseksi Säkenöivät hetket muotoutuu, mutta lupaan pitää silmäni auki. Tervetuloa etsimään kanssani taivaita vesilätäköistä.    PS. Blogi on lainannut […]