Puhuimme pari päivää sitten ystäväni kanssa opiskelusta. Kyselin varovasti sitä missä vaiheessa hänen opintonsa olivat menossa, pää painuksissa hän tunnusti minulle, että varmaan lopettaa kesken. ”Mä en vaan jaksa. Mä vaan haluan hengittää”, hän sanoi. Olin ensin yllättynyt. Sitten minulle tuli syyllinen olo. Halusin sanoa kaikki oikeat asiat, ja kertoa hänelle, että on ok ottaa […]

Täytyy olla kohtelias. Se on selvää ja niin meille opetetaan. Meille on opetettu, että täytyy olla kohtelias muita ihmisiä kohtaan. Etenkin vanhempia. Etenkin vanhempia miehiä. Isää täytyy kunnioittaa. Ei saa olla tyly. Lukiossa ystäväni alkoi melkein vahingossa seurustelemaan pojan kanssa, koska ei osannut sanoa, ei en ole kiinnostunut sinusta. Kun kysyin miksi, hän vastasi, ettei […]

Olin aina jollain tapaa erilainen, mutta en osannut sanoittaa sitä tunnetta. Joskus minusta tuntui jo lapsena, että minun ja muiden ihmisten välissä on jonkinlainen läpinäkyvä verho, jonka toisella puolella olevat tiesivät miten toimia ja olla. Mitä piti sanoa, ja mitä ei saanut sanoa. Jouduin lapsena usein riitoihin kavereideni kanssa, kun sanoin mitä ajattelin, enkä osannut […]

Tiesitkö, että BMI eli Body Mass Index on huijausta. En minäkään ja ajattelin olevani sairaanloisen ylipainoinen pitkään. BMI on matemaattinen kaava, jonka keksi 1830-luvulla Belgialainen sosiologi-matemaatikko-tilastotieteilijä Lambert Adolphe Jacques Quetelet, kuvaamaan keskivertaista eurooppalaista miestä. Eli tilastotieteen ja sosiologian käyttötarkoituksiin. Terveyteen BMI kaava saatiin mukaan, kun amerikkalaiset vakuutusyhtiöt keksivät 1950-luvulla alkaa käyttää tätä kaavaa sairausvakuutusten kriteerinä. […]

Siskoni lopetti mielialalääkkeet, joita hän oli käyttänyt noin vuoden. Kahden viikon jälkeen tulli takapakkia, ja sain viestin ”alkaa iskeä vasten kasvoja tuo lääkkeen lopetus”. Puolentoista tunnin puhelun jälkeen sisko varasi ajan työterveys hoitajalle ja sai lääkkeet takaisin, sekä sairaslomaa. Hyvä juttu. Ja koin tärkeäksi, että voin jossain määrin olla tukena, vaikkakin vain puhelimen välityksellä. Asia […]

Tänään on Minna Canthin päivä. Tasa-arvon päivä. Jotenkin tuntuu, ettei ole edes ironista vaan pikemminkin kuvaavaa, että niin meillä kuin maailmalla on noussut jälleen esiin niitä epäkohtia, joista Minna puhui ja joihin hän halusi vaikuttaa. Olen surullinen, mutta en halua silti sulkea silmiäni medialta ja keskustelulta. Niin tasa-arvon ja feminismin puolesta kuin sitä vastaan. Sillä […]

Näillä sanoilla yritetään kuvata sitä keskustelua, joka puhkesi uudelleen otsikoihin Sarah Everardin kuoleman jälkeen. Normi siitä, että laitetaan viestiä, kun ollaan kotona, tai annetaan väliaika tietoja olinpaikasta, on ollut läsnä siitä asti, kun olen ollut aikuinen ja asunut omillani. Huoli ystävistä on ollut läsnä aina kun olemme olleet ulkona, aina kun joku on lähtenyt ennestään […]

Kävin tänään hammaslääkärissä, viimeisessä juuri hoidossa. Jostain lapsuudesta kumpuavat hammaslääkäri muistot nostavat pulssia ja saavat käteni tärisemään, vaikka paikka on tuttu ja hammaslääkäri mukava ja asiallinen (sellainen, joka ei vitsaile, koska mikään ei ole pahempaa kuin vitsaileva hammaslääkäri). Puristin käsinojia huomaamattani, enkä enää hoidon päätyttyä saanut suutani kiinni tai sanoja tulemaan. Jouduin nostamaan polvet ylös […]

Joka tapauksessa suurin voitto on se, että nyt tunnen itseni paremmin ja osaan kuunnella itseäni paremmin. Ja ennen kaikkea en syytä itseäni siitä, että olen hieman erilainen.

Nyt on kulunut noin vuosi siitä, kun viimeisin paha masennus jakso sai minut täysin toimintakyvyttömäksi. Vuosi on mennyt keräillessä palasia itsestäni ja toipuessa. Sain uudet lääkkeet ja hoitoa (etänä tietysti), ja sitten elämäni taas pikkuhiljaa kasaan. Oli kaikenlaista pandemia, uusi diagnoosi (kerron siitä myöhemmin), addiktio, yksinäisyys, riitoja, mutta myös paljon hyvää. Ehkä olen vieläkin toipumassa? […]