Kokeilun alla Tee se itse -meikinpoistaja
Ensimmäiset muistoni kookoksesta liittyvät lapsuudenajan yrmeilyyn kylpyhuoneessa. Vihasin lapsena kookoksen tuoksua, enkä suostunut pesemään hiuksiani kookosshampoolla, jota äitini ja siskoni lotrasivat hiuksiinsa tyytyväisinä. Pahanhajuista shampoota seurasivat kai suklaakookospallot ja muut mielestäni kammottavanmakuiset mukaherkut, Bounty-patukoista nyt puhumattakaan. (En edelleenkään ymmärrä, miksi johonkin niin ihanaan kuin suklaaseen pitäisi sotkea kookosta tai vaikkapa appelsiinia.)
En ole aivan varma, milloin kokkani kääntyi, mutta se tapahtui vasta aikuisena. Luulen, että ensimmäiset positiiviset kookosmuistot syntyivät jossakin aasialaisessa ravintolassa, kun vieraalta tuntunut haju ja maku yhtäkkiä yhdistyivät muihin ennalta tuntemattomiin makuihin ja kaikki vain loksahti hurmaavasti paikoilleen. Nykyään lisäilen kookosmaitoa ja -kermaa surutta linssipatoihin, intialaistyylisiin keittoihin ja jopa Pikkutyypin suosikkihernekeittoon. Kookoksen maku on mielestäni loistava, eikä hajukaan enää ellota. Siitä todisteena kylppärissäni komeilee Urtekramin kookosshampoo.
Olen siis pyörtänyt mielipiteeni, ja hyvä niin, sillä kun vanha silmämeikinpoistoaineeni saapui noin puolitoista vuotta kestäneen tiensä päähän, oli aika kokeilla jotakin uutta ja ympäristöystävällisempää, ja se jokin oli mitäpä muuta kuin kookosöljyä! Ostin juuri tovi sitten aimo putelin kyseistä tavaraa ja ajattelin käyttää sitä ihovoiteena, mutta samantien se sopii kokeiltavaksi myös meikinpoistoon. Siirsin ihonhoitoon tarkoitetun öljyn pois keittiössä olevasta kookosöljypurkista ja tämän pienemmän purkin sisältö on pyhitetty meikinpoistoon, ihon rasvaamiseen ja olenpa kuullut öljyn sopivan mainiosti myös sheivaamiseen. Oikeastihan tässä ei ole mitään virallista Tee se itse -elementtiä, koska öljylle ei tarvitse tehdä mitään, vaan sitä voi käyttää ihonhoitoon sellaisenaan. Öljystä tulee kuitenkin enemmän TSI-fiilis kuin kaupasta ostetusta putsarista, ja plussaa on myös se, että ostoksesta ei synny muovijätettä.
Miten kookosöljy sitten toimii meikinpoistajana? Kerrassaan hyvin. En ole vielä siirtynyt silmämeikissä tai meikkivoiteessa luomukosmetiikkaan, vaan käytössä ovat vanhat kunnon ärjyt rajaustussini ja ripsivärini, mutta kookosöljy ei pidä niitä minään, vaan kevyt pyyhintä poistaa kaiken mennessään. En tällä hetkellä juurikaan meikkaa ihoani, mutta silloin kun meikkaan, kätevintä on käyttää ensin jotakin putsaria (omastani voit lukea tästä postauksesta) ja sen jälkeen pyyhkäistä iho vielä kookosöljyllä. Herkkä ja helposti ärtyvä ihoni on toistaiseksi suhtautunut öljyyn myötämielisesti eikä sen käytöstä ole aiheutunut näppyjä tai ikäviä fiiliksiä iholla. Aika näyttää, miten tilanne jatkuu kun siirrytään talvisiin lämpötiloihin, mutta tällä haavaa aion kyllä jatkaa öljyn käyttämistä hyvilläni ja jättää erillisen meikinpoistoaineen ostamatta.
Poistaako joku muu meikkejään kookosöljyllä? Mikä on suosikkikäyttötarkoituksesi kyseiselle öljylle?