Pistokoe! Taaperon meikkipussilla
Postaussarjassa teen ympäristöteemaisia pistokokeita milloin mihinkin.
First things first, eihän meidän 1-vuotiaallamme nyt mitään meikkipussia ole, mutta en oikein tiennyt, millä sanalla sitoisin yhteen tuotteet, joita aion seuraavaksi tarkastella. Syynissäni ovat siis ne hygienia- ja ihonhoitotuotteet, joilla hoidamme Pikkutyyppiä silloin kun tarpeen on. Lista on lyhyt, sillä löysin kaapeista vain kahdeksan tuotetta, joista aurinkovoiteiden käsittelyn jätän tekstin ulkopuolelle, koska olen puhunut niistä jo tässä pistarissa ja tässä kulutusmuutostekstissä. Tuotteiden tarkastelussa apuna on aiemminkin käyttämäni Cosmethics-sovellus, jonka ilmaisversiota käytän. Pohjatietona voisin vielä lisätä, että lapsen ihonhoidossa yleislinjamme erilaisten tuotteiden suhteen on, että vähemmän on enemmän.
1. Colgate Smiles Kids -hammastahna: Aloitetaan hammastahnasta, joka on tuotteista eniten käytetty. Yksivuotiaan hammashoito-ohje kuuluu niin, että hampaat tulisi pestä kahdesti päivässä, toisena hammastahnan kanssa ja toisena ilman. Tahnaa laitetaan harjalle vain pieni sipaisu, ja siinä tulisi olla fluoridia 1 000–1 100 ppm (parts per million). Tässä tahnassa määrä on 1000 ppm. Meillä harjaus hoidetaan niin, että minä aloitan harjaamisen ja käyn läpi neljä ylä- ja neljä alahammasta samalla, kun Pikkutyyppi ei ole pysyä housuissaan, koska haluaisi harjan niin kovasti itselleen. Sen jälkeen hän saa jatkaa harjausta ja minä harjaan omat hampaani vieressä. Tunnustan, että kahden harjauksen päivärytmi ei toteudu meillä läheskään aina, mutta lohdutan itseäni sillä, että Pikkutyypillä on selkeä ruokarytmi ilman naposteluja, eikä hän myöskään syö vielä lisättyä sokeria. Pikkuhampailla on siis luullakseni aika hyvät oltavat. Usein harjaus jää pois nimenomaan illalla, kun tuntuisi hassulta harjata iltapuuron jälkeen, kun lapsi kuitenkin ottaa vielä maitoa ennen nukahtamistaan. Toisaalta tarkoituksena on luoda hampaidenhoitorutiini, joten siinä mielessä harjauksen voisi hyvin hoitaakin siinä kohdassa, oli siinä muuta järkeä tai ei.
Palataan sitten hammastahnan sisältöön. Cosmethics hälyttää natriumfluoridista (sodium fluoride), jota käytetään Wikipedian mukaan muun muassa hammastahnoissa, rotanmyrkkynä, hyönteismyrkkynä ja antibioottina. Kauppalehden pari vuotta vanhan artikkelin mukaan fluoridi on epämääräisen kuuloisissa tutkimuksissa liitetty myös lasten heikentyneeseen älykkyysosamäärään. Tämä vaatii lisää tutkimista.
Löydän googlailemalla runsaasti epämääräisiä lähteitä, jotka maalailevat fluorin olevan kammottavaa myrkkyä. Fluoriahan on siis maaperässä, vedessä ja siten myös ruoissa ja juomavedessämme, joten kyseessä ei ole elimistöillemme vieras aine. Duodecimin Terveyskirjaston sivuilla kerrotaan, ettei fluori ole välttämätön hivenaine ihmiselle, mutta että sillä on terveyttä ylläpitävä vaikutus. Fluorin käytön kerrotaan olevan olennaista erityisesti hampaiden puhjetessa, sillä silloin kiilteen kovettuminen on vielä kesken ja ilmeisesti fluorin käyttäminen tukee sitä. Saman lähteen mukaan liian suuri fluorin määrä taas voi aiheuttaa esimerkiksi kiilteen värihäiriöitä ja suoranaisen terveyshaitan. ”Fluoria on ihmisen elimistössä eniten luustossa ja hammaskiilteessä, ja sen määrä riippuu fluorin kokonaissaannista”, Terveyskirjaston sivulla kerrotaan. Hammaslääketieteen professori Jukka Meurman taas toteaa tässä artikkelissa, että vaikka fluorin käyttöä hammastahnoissa, fluoritableteissa ja suuvesissä säädellään tarkasti, aikuinenkin voi saada sitä liikaa, jos käyttää kaikkia mahdollisia fluorivalmisteita yli-innokkaasti. Mielenkiintoisena lisäfaktana opin, että tietyillä alueilla Suomessa on juomavedessä niin paljon fluoria, että asukkaiden täytyy rajoittaa veden ja fluorihammastahnan käyttöä!
En silti koe juuri viisastuneeni googlailukierrokseni seurauksena. Lukemani perusteella Pikkutyyppi jatkaa hammastahnan käyttöä kuten ennenkin, mutta mieluummin tarjoan sitä hänelle liian vähän kuin liikaa.
2. Vitabalans Oy:n talkki: Tämä puteli on Pikkutyypin mielikuvitustoilettilaukun toiseksi käytetyin tuote ja tuttu äitiyspakkauksen valinneille. Emme käytä talkkia usein, mutta se on kyllä pelastanut kourallisen tilanteita, joissa lapsen vaippa-alue on punoittanut ärtyneenä. Samaan tarkoitukseen olemme käyttäneet joskus myös perunajauhoa, joka toimii nähdäkseni aivan yhtä hyvin. Taannoisessa Pistari-postauksessani löysin talkkia yhdestä kylppärikaappimme kylpykuutiosta, ja silloin googlailin, että talkki on maaperästä kaivettavaa mineraalia ja luonnollisessa muodossaan sisältää asbestia. Löytämäni lähteen mukaan vuodesta 1973 lähtien myynnissä on ollut vain puhdistettua talkkia, mutta tekstin mukaan senkin käyttö on joissakin tutkimuksissa linkitetty naisten munasarjasyöpään. Tekstin käyttämän lähteen mukaan tutkimustulokset eivät kylläkään puolla tätä yksiselitteisesti, joten tiedä tässä nyt sitten. Itse en osaa pelätä talkin käyttämistä pienissä määrin, mutta en ostaisi sitä jatkossa kaupasta, koska perunajauhokikka toimii aivan mallikkaasti.
3. Ainu Sinkkivoide: Tätä tuubia on meillä käytetty alle 10 kertaa, ja tuotteen määrästä päätellen siskoni perheessä sitä ei tarvittu vauva-aikana ollenkaan, sillä niin täytenä pakkaus siirtyi heiltä meidän käyttöömme. Käytämme voidetta silloin, kun vaippa-alue punoittaa niin, että talkin laittaminen tuntuisi liian vähäiseltä apukeinolta, ja onneksi näitä hetkiä on ollut vain muutama. Tuote on hajusteeton ja sillä on Avainlippu-merkki. Pakkaus lupaa tuotteen vähentävän punoitusta ja muodostavan ihoa suojaavan kerroksen. Lisäksi se rauhoittaa ja viilentää ihoa. Cosmethics-sovellus hälyttää fenoksietanolista (phenoxyethanol) ja parafiiniöljyistä (paraffinum liquidum). Fenoksietanoliin törmäsin jo useaan otteeseen aiemmassa kylppärinkaappipistokokeessani, ja selvitin sen olevan säilöntäainetta, jolla on vähäisiä allergisoivia vaikutuksia. Parafiiniöljyistä googlaillessani vastaan tuli useammasta lähteestä tieto, että ne ovat valmistajalle edullisia raakaöljyteollisuuden sivutuotteita, jotka eivät ainakaan tämän blogin mukaan hoida ihoa lainkaan, mutta saattavat kyllä tukkia ihohuokoset ja jättää ihon janoiseksi. Lukemani perusteella en lähtisi välttämättä ostamaan uutta sinkkivoidetta tämän loputtua, mutta eipä tätä tuubia onneksi ole juuri tarvittukaan.
4. Aco Miniderm 20% emulsiovoide: Neuvolalääkäri määräsi voidetta Pikkutyypin atooppisen ihottuman hoitoon. Hänelle määrättiin hydrokortisonikuuri, jonka lisäksi hänet tuli lumiukkorasvata Minidermillä ja myöhemmin Apobasella aamuin illoin, jotta ihottuma rauhoittuisi. Onneksemme ihottuma saatiin kuriin vain kahdella hydrokortisonikierroksella ja sen jälkeen rauhoitimme myös kevyemmän ihovoiteen käytön ja jätimme lumiukkorasvauksen ja lopulta muunkin rasvauksen kokonaan. Emme siis ole enää moneen kuukauteen koskeneetkaan pistokokeen loppuosan tuotteisiin tai käyttäneet kylpyöljyä tai muutakaan, vaan antaneet ihon tulla toimeen omillaan. Meistä tuntui älyttömältä läästiä kaksin käsin rasvakerrosta iholle, jossa oli paikallinen ja nopeasti talttunut ihottuma ja joka kuitenkin toimii hienosti ja korjaa itse itseään. Nyt Pikkutyyppi on siis pärjännyt täysin ihovoiteetta, mutta voihan olla, että niiden käyttö tulee ajankohtaiseksi taas talven tullen. Jos olet ollut samassa tilanteessa lapsesi ihottuman kanssa, kuulisin mielelläni, millaisia ratkaisuja muut ovat tehneet. Rasvaatteko varmuuden vuoksi tai ennaltaehkäisevästi, vaikka ongelma olisi poistunut? Cosmethics-sovellus ei herjaa rasvan kohdalla yhdestäkään ainesosasta, joten sitä voinee käyttää huoletta jatkossakin.
5. Apobase oily creme rasvainen perusvoide: Pikkutyyppiä ei ole juuri rasvattu tällä rasvalla, koska kevyempi tuntui toimivan hyvin. Käytin tätä kylläkin omalle talven kuivattamalle iholleni joskus pakkasten aikaan. Cosmethics-sovellus hälyttää fenoksietanolista ja parafiiniöljyistä, samoista aineista kuin sinkkivoiteenkin kohdalla. (ks. kohta 3). Lisäksi tuotteen yhtenä ainesosana on vaseliini, jonka riskeistä kirjoitin jo edellisessä pistarissani. Sovellus kuitenkin ilmoittaa, että tämän tuotteen kohdalla valmistaja ei käytä karsinogeenistä maaöljyä. Parafiiniöljyjen takia suosin Pikkutyypillä vastakin ensisijaisesti Minidermiä, jos rasvalle tulee tarvetta.
6. Hydrocortison 1% emulsiovoide: Tätäkään tuotetta lapsi ei ole onneksi tarvinnut enää kuukausiin, mutta kuten kuvan voidetuubin ulkomuodosta näkyy, hänen äidistään ei voi sanoa samaa. Hydrokortisoni on minulle tuttu tuubi, joka kulkee omassa meikkipussissani aina mukana, koska sormeni saattavat lehauttaa ihottuman ilmoille vaikkapa porkkanan leikkaamisesta. Cosmethics ei sano tästä tuotteesta mitään, mutta Lääkeinfon sivuilta löytyy tuotteen sisällys: ”Vaikuttava aine on hydrokortisoni, jota on 5 mg, 10 mg tai 25 mg grammassa voidetta. Muut aineet ovat setyylialkoholi, kolesteroli, emulgoituva setostearyylialkoholi (tyyppi A), valkovaseliini, parafiini (nestemäinen), propyleeniglykoli ja puhdistettu vesi.” Parafiiniöljy näyttäisi olevan osana myös tämän tuotteen pakkausselostetta. Tuote on tarkoitettu vain kuurimaiseen käyttöön, joten siinä mielessä se ei varmaankaan saa aikaan mitään pysyvää vahinkoa, jos sitä vain käyttää oikein. Parasta tietenkin olisi, jos koko voidetta ei tarvittaisi enää ollenkaan. Ei auta kuin toivoa, että lapsen iho pysyisi yhtä hyvässä kunnossa kuin viime kuukaudet.
Onko teillä ollut käytössä samoja tuotteita tai kuuluuko lapsen toilettilaukkuun paljon muutakin? Kuten kuvasta näkyy, emme ole ottaneet käyttöön minkäänlaista saippuaa tai sampoota, koska niille ei ole ollut mielestämme vielä tarvetta. Lapsen kylpyvesikin on ihan vain…no,vettä. Kerran talvella lisäsin inasen öljyä veteen, mutta en enää muista, mitä öljyä se oli, ja sen käyttö jäi kertaluontoiseksi kokeiluksi. Olisi hauska kuulla, millaisia ratkaisuja muut vanhemmat ovat tehneet. Milloin aloitte käyttää lapsella shampoota tai saippuaa?