Kävin eilen ostoksilla Ruohonjuuressa, sillä tarvitsin yleispesuainetta ja halusin kalastella myös aiemmin mainitsemiani ripsiväriä ja rajauskynää, ja ajattelin nyt kirjoittaa ostoksiani vähän auki. Ostin 11 eri asiaa, ja kassalle kävellessäni mieleen tuli yhden kaverin kommentti hänen nähtyään lukemani kirjan, jossa esitellään laajasti erilaisia eettisiä ja ekologisia brändejä. ”Tällaiset kirjat vain pahentavat ongelmaa, kun ihmiset ostavat itselleen hyvää omaatuntoa eikä isoihin asioihin puututa.” Ymmärrän kyllä huolen siitä, että eettisten brändien ostaminen voi saada aikaan tunteen, että vihdoin saa törsätä hyvällä omallatunnolla. Hetkittäin sokaistun itsekin ihanien luomukosmetiikkamerkkien tuotteita hiplatessa ja saattaisin päätyä ostamaan jotakin vain sen innostuksen saattelemana.

Väittäisin kuitenkin, että kyseisistä brändeistä kiinnostuneista valtaosa on kiinnostunut nimenomaan vähentämään kuluttamistaan eikä keksimään uusia tarpeita. Itse ainakin haluan ostaa vähemmän ja lisäksi vaihtaa niitä tuotteita, joita koen ainakin toistaiseksi tarvitsevani, vastuullisemmin tehtyihin ja ympäristöystävällisempiin tuotteisiin. Haluan esimerkiksi tiskata astioita tai pestä pyykkiä muullakin kuin pelkällä vedellä ja silloin etsin näihin tarpeisiin paremmin toiveitani ja arvojani vastaavia tuotteita. Maailma ei pelastu kuluttamalla, mutta todennäköistä ei ole sekään, että siirrymme joukolla yhtäkkiä elämäntyyliin, jossa kuluttamisella on hyvin vähän merkitystä. Uskon, että näiden kahden vaiheen välissä on välivaiheita ihan jo siksikin, että ihminen luopuu nihkeästi nauttimistaan eduista (kuten vaikka siitä, että saa pyörittää pesukonettaan milloin haluaa).

Ja en siis tunne tässä nyt mitään tunnontuskia siitä, että ostin pesuainetta, vaan halusin tuoda pohtimani asian esille, koska törmään tämän tästä argumenttiin, että on tyhmää tehdä asia x, koska kuitenkin tärkeämpää olisi tehdä asia y. Haluaisin ajatella, että tässä tapauksessa asian x tekeminen (ekompien ja harvempien tuotteiden ostaminen) voisi johtaa elämään, joka olisi lähempänä y:tä (elämäntyyliä, jossa kuluttamisella on koko ajan pienempi rooli). Mitä sinä ajattelet asiasta? Oletko törmännyt samanlaiseen argumentointiin?

Ostokseni:

1. Ole Hyvä yleissuihke lime 1200 ml: Aiempi yleispesuaineemme kului loppuun, joten ostin ison täyttöpussin, josta riittää iloa toivottavasti pitkäksi aikaa. En malta olla kommentoimatta, miten nuo Polka Paperin suunnittelemat etiketit ovat niin kauniita ja aivan eri maailmasta kuin yhtiön vanhat shampoopakkaukset, joiden ulkonäkö oli mielestäni hyvin puiseva.

2. Ole Hyvä shampoo raparperi – kaneli 1000 ml: Nykyinen shampooni loppuu ihan kohta, joten ostin täyttöpussin jo valmiiksi. Näyttää siltä, etten siirry palashampoon käyttäjäksi ihan vielä. 

3. Foodin kylmäpuristettu neitsytkookosöljy 1000 ml: Vanha kookosöljypurkkimme kului loppuun jo ajat sitten, joten ostin kunnon pönikän uutta. Aion siirtää tästä osan erillisessä lasipurkissa kylppärikäyttöön ja toinen osa pysyköön keittiössä ruoanlaittoa silmällä pitäen.

4. The Beginnings Tomato Chips with Basil 20 g: Tomaattisipsit kuulostivat hauskalta idealta, ja näissä on vain kolme ainesosaa: tomaatti, merisuola ja kuivattu basilika. Ajattelin, että jos sipsit maistuisivat hyvältä, voisin kokeilla jotakin vastaavaa omassakin keittiössä. Ainakin uunissa paahdetut kirsikkatomaatit ovat mielestäni taivaallisen makuisia. Maistoimme tuotetta, ja sipsit olivat ihan herkullisia, MUTTA: Pakkaus oli ihan järjetön. Ensin iso pahvipakkaus ja sen alla vielä metallinvärinen pussukka, josta 20 g tomaattisipsejä täytti ehkä neljäsosan. Tuntuu ihan tuhlaukselta pakata muutama kuiva tomaatinpala noin suureen pakkaukseen. En aio ostaa tätä tuotetta toistamiseen, koska uunissa paahdetut tomaatit ovat herkullisempia, mutta kulutusmuutoslupaukseni mielessäni kirjoitan kyllä yhtiölle palautetta tästä surkeasta pakkausratkaisusta.

5. Ole Hyvä astianpesuaine hajusteeton 600 ml: Vanha Ecover-tiskiaineemme alkaa vedellä viimeisiään ja muistan lukeneeni verkkokauppa GreenDealin Facebook-päivityksen (2.8.2018), jossa kerrottiin Ecoverin siirtyneen monikansallisen jättiyhtiön omistukseen ja kaupan lopettaneen siksi yhteistyönsä merkin kanssa, joten tuumin, että voisin itsekin etsiä vaihtoehtoisen tiskiaineen. Siirrymme siis seuraavaksi Ole Hyvä astianpesuaineeseen.

6. SIGG Traveler black -pullo 0,6 lt: Ostin nyt ftalaateista ja muista muovista irtoavista aineista luettuani vihdoin oman mukana kulkevan vesipullon. (Tuntuu, että kaikilla muilla on ollut vastaava jo ajat sitten.) Aikaisemmin olen käyttänyt vanhaa muovipulloa, mutta samantien voin siirtyä turvallisempaankin vaihtoehtoon. SIGG-pullot valmistetaan Sveitsissä (tosin muistelen nähneeni Ruohonjuuressa myös sellaisia, joissa oli jokin muu valmistusmaa) ja niiden sisällä on EcoCare-pinnoite, josta ei pitäisi irrota mitään juomaan. Tuotteen sivuilla mainostetaan, ettei sisäpinta myöskään kerää itseensä hajuja ja makuja. Pullolle suositellaan käsinpesua, mitä voi pitää pienenä miinuksena, mutta eiköhän siihen totu.

7. Pana Chocolate Nuts -raakasuklaalevy 45 g: Olemme aloittaneet Jiin kanssa lisätyn sokerin välttelemisen (tietyin elämää helpottavin höllennyksin) ainakin jouluun asti. Motivaattorina tälle toimii se, ettemme halua tarjota Pikkutyypille vielä tuotteita, joissa on lisättyä sokeria, ja vaikka tänä kesänä olikin vielä mahdollista syödä hänen seurassaan jäätelöä ilman, että hän haluaa samaa, tiedostamme, että aikaraja tällaiselle käytökselle alkaa kohta paukkua. Viisainta on siis itsekin vähentää sokerin käyttöä, ja onhan siitä monenlaista hyötyä muutenkin. Katseeni osui tähän raakasuklaalevyyn miettiessäni, olisiko raakasuklaissa todella vähän makeutettuja vaihtoehtoja, joita voisi ajatella syövänsä vähemmän, sitten kun joskus syö suklaata. (Fazerin sinistähän ei voi syödä vain kolmea palaa, olen kokeillut monta kertaa, heh.) Kyseinen raakasuklaalevy on makeutettu tummalla agavesiirapilla ja sokeria on sadan gramman annoksessa 15,6 grammaa (vrt. Fazerin sininen ja 48 g), eli tuote ei ole sokeriton, vaikka siinä onkin vähemmän sokeria. Maistoimme tätä Jiin kanssa ja totesimme, että se oli herkullista, mutta että yritämme välttää myös raakasuklaan kaltaisia vaihtoehtoja ainakin nyt alkuun. Meille on kokemuksen perusteella helpompaa on kieltäytyä kaikesta lisätystä sokerista kuin tehdä runsaasti myönnytyksiä, joten raakasuklaakokeilut jatkunevat myöhemmin.

8. Mable Sustainable Smiles -bambuhammasharjat: Minulla on käytössä sekä sähköhammasharja (hammaslääkärin suosituksesta) että perinteinen vaihtoehto, mutta jälkimmäinen alkaa olla jo niin rääkätyn näköinen, että ostin jo valmiiksi uuden biohajoavan harjan, ja Jiille myös. Pikkutyyppikin saa jatkossa bambuhammasharjan, mutta hänen kaksi hammasharjaansa ovat vielä moitteettomassa kunnossa, joten sellaiselle ei ole nyt tarvetta. Mable-hammasharja pysyy muuten muotoilunsa vuoksi pystyssä, mikä on mielestäni pelkkää plussaa.

9. Lavera Bio Liquid Eyeliner Black: Kävin läpi Ruohonjuuren nestemäiset mustat rajauskynät, ja Laveran nestemäinen rajaus oli ainoa, jossa oli toivotunlainen paksu levityskärki eikä pikkuriikkinen pitkänmallinen sivellin. Ratkaisu oli siis helppo tehdä. Toivotaan, että tuote on laadukas.

10. Avril Le Mascara Volume Noir: Sain Avrilin volyymimaskarasta useamman suosituksen, joten ilahduin löytäessäni sen valikoimasta. En ota sitä ihan vielä käyttöön, mutta kohta kuitenkin. Voisin kirjoitella kommentteja tänne blogiin, kun olen päässyt maskaran kanssa vauhtiin.

Oliko joukossa luottotuotteitasi?