Miten syön Amerikassa?

44CBA6BB-A225-447B-B1D8-966176091588.jpeg
Yleisiä stereotypioita amerikkalaisista ovat, että amerikkalaiset ovat lihavia ja Amerikassa syödään vain epäterveellistä ruokaa. Minua henkilökohtaisesti ärsyttää tällainen yleistäminen, sillä onhan se nyt päivänselvää, että tämä on sama asia, kuin kutsuisi kaikkia suomalaisia alkoholisteiksi. Olemmeko me kaikki alkoholisteja? Emme.

Jos nyt kuitenkin vertaan keskiverto suomalaisen ja texasilaisen päivittäisiä ruokavalioita, en voi lähteä kieltämään, etteikö suomalainen veisi terveellisyydessä voiton. Suomessa useimmat tottuvat syömään sellaista perusterveellistä kotiruokaa, kun taas amerikassa normaali välipalakin saattaa olla sipsejä tms. Toki tämä kaikki riippuu kummankin maan kohdalla ihan siitä, minkälaisessa perheessä asutaan. Kyllä amerikassakin, ainakin niissä perheissä, joiden kanssa olen itse ollut tekemisissä, on tehty ihan kunnon kotiruokaakin ja syöty yhdessä.

70B5B7A7-953B-4F13-9A8A-886F7BD60344.jpeg

6C04A7BC-AB19-4A3D-BD04-5FEC6BF0216C.jpeg
Faktahan se on, että varsinkin amerikassa epäterveellisen ruoan saaminen on tehty paljon helpommaksi, kuin terveellisen. En varmaan koskaan ole nähnyt smoothiemestan yhteydessä drive-thru:ta, kun taas melkein jokaisen pikaruokaravintolan kyljestä löytyy kuin löytyykin drive-thru. Kun viimeksi saavuin Texasiin, poikaystäväni kysyi, haluanko mennä johonkin syömään vai napata vain ruokaa mukaan ajomatkalle. Huomasin itsekin sortuvani helppouteen vastatessani, että olen niin väsynyt, etten kyllä jaksa nousta autosta sen jälkeen, kun olen sinne kerran istahtanut eli drive-through it iiiis.

Kun puhutaan omista syömisistäni Amerikassa, on hyvä huomioida, että nykyään siellä käydessäni olen lomalla, joten jo lähtökodallisesti otan aika rennosti ja syön mitä milloinkin huvittaa, sillä tiedän palaavani ennemmin tai myöhemmin takaisin normaaleihin rutiineihin. Kuitenkaan se, että syön mitä huvittaa ei missään nimessä aina tarkoita sokerista ja rasvaista ruokaa kokoajan, vaan tuntuu, että kehoni osaa itsekin aika hyvin tasapainottaa terveellisen ja epäterveellisen ruoan määrän. Jossain kohtaa saattaa tehdä mieli pizzaa ja sitten taas seuraavana hetkenä raikasta smoothie bowlia. Suomessakin oikeastaan toimin samanlailla. Aika harvoin kyllä tulee syötyä pizzaa, burgeria tms. täällä. Enemmän olen perso makealle ja rasvaisesta ruoasta tulee helposti huono olo. Ehkä suurin ero on siinä, että jos Suomessa ollessa alkaa turhan usein tehdä mieli herkkuja, vihellän pelin poikki. Loman suhteen peli viheltyy yleensä poikki itsestään viimeistään siinä vaiheessa, kun loma loppuu.

7D924C8C-BBA1-4DCD-B0E3-0B20779248D1.jpeg

45AAC1F5-8069-4F91-AEA1-A21136BCB123.jpeg
Poikaystäväni aina sanoo, että hän ”lihoo” aina minun ollessa siellä hänen kanssaan. 😀 Toisin sanoen, minä taidan tässä tapauksessa olla usein kaiken pahan alku ja juuri, tai ehkä me molemmat olemme. Onhan se nyt rutkasti mukavempaa herkutella kaksin kuin yksin! Kun minä olen lomalla, poikaystävänikin on mielessään vähän niin kuin lomalla, vaikka käykin usein samalla töissä.

All in all, herkkuja tulee Amerikassa syötyä aika paljon tai ainakin normaalia enemmän. Olemme kuitenkin aina puhuneet, ettei sellainen ole mikään elämäntyyli eli kun toivottavasti jonain päivänä voimme asua yhdessä, emme todellakaan jatka samalla tyylillä. Tiedän, että meille molemmille tulisi ennemmin tai myöhemmin todella epämukava olo sekä henkisesti että fyysisesti. Kotiin hankitaan siis kunnon blenderi ja kaapit täytetään ravinteikkaalla ruoalla! Silloin tällöin voi sitten herkutella esimerkiksi käymällä ulkona syömässä tai pitämällä leffaillan kotona.

756056C7-AD27-4366-8CFB-2AE333CF9BAD.jpeg

13523BE6-910A-437B-9ECA-CB0C18FBB66B.jpeg

Tästä aiheesta olisi vaikka kuinka paljon sanottavaa, asioita voisi tarkentaa ja antaa mielen vaellella sivupoluille, mutta teksti on jo paisunut sen verran pitkäksi, että taidan päättää sen tähän tällä erää. Kommenttiboxiin voi jättää ajatuksia, kysymyksiä tms. mikäli niitä on! 🙂

Suhteet Oma elämä Rakkaus Matkat

Thanksgiving ‘18

Koko viikkoni Amerikassa oli aikalailla yhtä juhlaa, sillä syntymäpäivästäni seuraava päivä oli tosiaan kiitospäivä, jota poikaystäväni vanhemmat ja isovanhemmat olivat viettämässä eräänlaisella leirintäalueella parin tunnin päässä kotoa. Sinne mekin suuntasimme leipomiemme Oreo brownieiden kanssa syömään päivällistä ja viettämään aikaa perheen kanssa. Tuo oli juuri oikea päivä leireilyyn, sillä kiitospäivä on yksi niistä harvoista päivistä vuodessa, kun Amerikassa on melkein kaikki paikat kiinni. Normaalisti harvoin tulee tilanteita, kun olisi menossa jonnekkin, mutta kyseinen paikka on suljettu. Vietimme poikaystäväni kanssa tuolla leirintäpaikalla muutaman tunnin, jonka aikana juttelimme, kävimme kävelyllä rannassa ja söimme päivällistä.

Tästä eteenpäin annan kuvien puhua puolestani!

7E48DFAA-E3C0-46A6-9D2B-7EDBC5A13637.jpeg

2D14448B-EBC4-4906-A127-B289A51DF360.jpeg

7A0447D1-F560-41BE-9762-50A0211EF3D8.jpeg

501C84FC-3B9C-4182-A2C3-2B8CB36AC5A5.jpeg

7A0B8787-34A4-4CA2-8A61-C10F89A013A7.jpeg

4C1CA283-FCDE-49F4-A0BA-0DDB13DBC682.jpeg

F12EA04F-192D-430E-AD8E-A7B9DD4217B2.jpeg

7E2FD584-5608-4CF3-8BB6-EA87A4B17D4C.jpeg

AF0CAEE9-199F-48B3-A1AE-3375E25AB0B4.jpeg

B14A0354-CC27-4144-BD55-9A7975C92EBD.jpeg

5407DCF5-AA12-4F9E-9E95-C81E0FC263E0.jpeg

52FE1ED6-6115-42B0-980B-12BDEE83DCE2.jpeg

0F7C9CE4-83DE-4CD5-8FCB-AE2B8153BC97.jpeg

CB700C0C-9529-4020-BD13-B8E9E707553C.jpeg

C4FB60C3-5749-41E8-B5CE-2D59A1019932.jpeg

 

Suhteet Oma elämä Rakkaus Matkat