Tag: minimalismi

Kuten viime viikolla sanottua, laitoin itseni ostolakkoon. Vielä ennen siihen ryhtymistä, niitä viimeisiä vaihdoksia tehdessäni, olin lähes varma että tuo takki saisi lähteä Suhde onkin ollut väliä on-off. Siinä missä ensin ajattelin että ei, sitten taas että kyllä, kunnes viimeisen kerran menin jopa ihan sinne rekille asti katsomaan ja kokeilemaan. Havahtuen taas hetkeen tarkkaillessani niitä […]

Tällainen mulla on ollut suunnitelmissa oikeastaan viimeiset puoli vuotta. Ja mulla olikin kaksi tekosyytä, miksei se alkanut heti: Valmistauduin koko vuoden henkisesti eroon ja samalla mulle tuli enemmän ja enemmän tarve myös itselläni uudistua Koska kerrankin olen miettinyt ja ymmärtänyt mekanismeja pukeutumisen taustalla, halusin todella yrittää rakentaa vaatekaappiani sen mukaiseksi Samalla huomaan edelleen asian olevan […]

Tavallaan kyllä. Oikeastaan, kyllä. Mikään tavaraan liittyvä tietystikään ei. Usein kun ajatellaan, että minimalismi on yhtä kuin tavarat. Se mikä erotti, löytyy sieltä, mikä musta yksinkertaistamisen myötä kehittyi – ja kehittyy. Tuon muutoksen läpikäymisen jälkeen jäljelle jää ihan uusi ihminen. Sinällään mä en ees valikoinut minimalismia omakseni mistään katalogista – toki ymmärrän, että olen sen […]

On aika hullua, että tuo kaikki tieto on jo olemassa, mutta emme silti kuule sitä. Että se on sanottu jo tuhansia vuosia sitten, muttemme edellekään tunne sitä. Ja oikeastaan kaiken suhteen, ei vain kohtuullisuuden. Mutta ehkä se onkin oikeastaan niin, että se oppi pitää itse elää ja tuntea, kasvaa siihen oppiin, oivaltaen, eikä voi vain […]

Mitä sä haluat muistaa itsestäsi katsoessasi taaksepäin? Tai onko kyse edes halusta vai ihan vain siitä, mitä muistat. Muistatko ne omistamasi asiat vai muistatko ne hetket niiden ihmisten kanssa joiden kanssa olet ollut, mitä tuntenut? Sillä eikö muisto synny tunteesta? Jolloin lopulta aika pieni tunne taitaa olla se hyvänolon tunne ostaessaan jotakin mahtavaa, verrattuna siihen, […]

En ole erityisesti seurannut Juliaa, joten kirjan ekologinen painotus tuli hiukan yllätyksenä. Sinällään se oli kuitenkin tarpeellinen sellainen. Ja niin innoissaan mieli on muuttamassa kaikkea ajattelua ihan päälaelleen, toki järjen samalla suitsuttaen vieressä, että muista muutoksen olevan hidasta. Sillä eihän se voi olla niin, että olisi kaikkea ihan heti, heti siellä maalissa, vaan ensin täytyy […]

Hetken tunsin pienen vihlaisun. Kuinka paljon helpompaa elämä olisikaan, jos tienaisi 100 000 euroa vuodessa. Kunnes piti taas pysäyttää itsensä. Eikö nämä ajatukset ole jo käyty läpi? Toki pohjimmaisen pohjimmaisena, jos homma menisi niin, että se tapahtuisi ihan yhtäkkiä sormia napsauttamalla. Mutta entä kaikki se työ ja aika mitä se on vaatinut? Entä kaikki se […]

Ettei tarvitsisikaan vetäytyä kerran vuodessa retriitille, vaan voisi asua kodissa jossa on hiljaista? Että elämä itse asiassa näyttäisi enemmän lomalta. Miksi loma yleensä ottaen vietetään täysin päinvastaiseen tyyliin kuin oma arki? Ja vielä: kuinka paljon se oma olo eroaakaan tuona lyhyenä tuntuvana aikana verrattuna siihen omaan elämään? Siis toisin sanoen: kuuluuko elämän raskaus vain hyväksyä? […]

Mun mielestä yksi olennainen osa yksinkertaistamista on opetella olemaan itselleen armollinen eli toisin sanoen ymmärtää, milloin itse riittää – myös vähempänä. Mä viime viikolla stressasin hetken omia treenejäni. Pohdin tavoitteitani ja onnistumisiani ja mietin, miten paljon kaikkea pitäisi jaksaa ja pystyä tekemään vielä paremmin, tullakseen ja näyttääkseen joltakin. Kunnes annoin olla. Kunnes sanoin: nyt en […]

Mä uskon, että suurin negatiivisten ajatusten lähde kumpuaa sieltä, ettei alun alkaenkaan ole mietitty eikä ymmärretty, miksi omaa elämää tulisi yksinkertaistaa. Tavaratkaan kun eivät lähtökohtaisesti ole kaiken päämäärä, joskin voihan niitä vain vähentääkin, ihan vain arkea helpottaakseen. Silloin tosin tarvittu työ onkin voitu  jo tehdä etukäteen. Sillä kun tavarat ovat lähteneet, voi myös olo jäädä […]