Tag: onnellisuus

Mä haaveilen mummokavereista. Käyn suurin piirtein kerran tai pari viikossa uimassa hallilla aamuisin ja musta ois tavattoman ihanaa, jos siellä olis aina samat vanhat viisaat paikalla ja me vaihdettais kuulumisia. Joskus ne haluais naittaa mua lapsen lapsille, joskus menisin auttamaan niitä verhojen vaihdossa. Tai samaa vois soveltaa vaikka viinipaikan työntekijäänkin. Kävisin epäsäännöllisen säännöllisesti lasillisilla, vaihtamassa kuulumisia, […]

Kun mä katson tätä seinää, mä oon jopa hämilläni, että minäkö se oon. Se jossa Berliini muutti kaiken, joka ajoi lähes ajotaidottomana yksin Färsaarilla, asui hetken ukrainalaisten pakolaisten kanssa, juhli kattoterassilla Sydneyn oopperatalon kupeessa uutta vuotta, asui muutaman kuukauden autossa ja häkeltyi hengitys salpautuen Hakonen onsenin kauneudesta. Joka teki kaiken tämän. Kuka se oli? Kun […]

Palautuminen ei ole pelkkää lepoa. Palautuminen on myös aktiivista palautumista. Ajattelen, istuessani illalla kello kymmenen tienoilla puistossa. Ihan sama kuinka paljon saan unta, jos mun sielua ei ravita, ei unikaan tee kylläiseksi. Vaikka asiat olis paperilla täydellisesti kohdillaan, mutta merkityksellisyys puuttuu, sydän huutaa. Siinä yksi liian vähän nukuttu tuntikaan ei tunnu missään, onkin enää vain […]

Kuinka paljon kaiken tämän näkeminen tuokaan mulle iloa, mietin eräänä päivänä, katsellessani futon kotiani. Samoin ajattelen maihareistani. Vyölaukusta. Ikävöin ausseissa ollessani jopa niin paljon villakangastakkia, että vaikka toukokuu lämpeni nopeaa, mun oli pakko vääntäytyä se yllä torille edes pari kertaa. Kaiken tämän lisäksi olen höpertynyt siinä määrin, että sain itseni kiinni puhumasta peikonlehdelle. Tää ajatus […]

Kun mä havahduin, ettei mun haaveminä ookkaan se, joka ajeli katumaasturilla, pahvimukikahvi toisessa, puhelin toisessa kädessä ja michael korsin laukku kainalossa, aloin ajatella, ettei koko haaveminä oo tottakaan. Samalla kerralla lyttäsin parhaan version ja fomonkin kokonaan. Se oli oikeastaan sitä aikaa, kun musta tuntui, että koko mun ympäristö kehotti tekemään niin. Opettelemaan sietämään. Ja nyt […]

Kun olin pyöräillyt tovin ja mulle tuli nälkä, päätin lähteä lohisopalle torille. Lohisopan päälle astelin vielä 10 metrin päähän kermavaahdolla kuorrutetulle pannukakulle ja kahville. Tuossa jälkimmäisessä paikassa, upean keväisen auringon paahtaessa kasvoilleni, hymyilin. Kuinka onnellinen olenkaan. Kuinka onnellinen olenkaan siitä, että oon rakastunut arkeen. Oon onnellinen siitä siksi, että elämä on arkea. Toisin sanoen, rakastan […]

Vuosia sitten näin matkatessani Thaimaassa silloisen poikaystäväni kanssa aurinkoisesti hymyilevän yksinäisen seikkailija naisen. Voisi sanoa että tuo sillä hetkellä täydensi itsessäni ihanteen siitä, millainen mä haluaisin olla. Vahvan lempeä ja itsenäinen seikkailijanainen. Ja kun mä havahduin tuona yksinäisenä seikkailijanaisena maailmaan, joka ei enää tuntunutkaan omalta, hätäännyin. Tämähän mä oon aina halunnut olla? Ois hirveen kiva […]

Musta tuntuu, että jokaisella kulttuurilla on omat parhaat juttunsa ja ehkä käymällä noissa paikoissa oon voinut ottaa ne osaksi minuuttani, joko lisäten tai rikastuttaen jo olemassa olevaa. Vaalien rentoutta ja ennakkoluulottomuutta Balilla, nöyryyttä ja ylitsepursuavaa kohteliaisuutta Japanissa, vapaamielisyyttä Berliinissä, hyvyyttä Färsaarilla. Sydämmellistä avoimuutta tapaamalla kaikkia niitä ihmisiä, joita maailma on täten tuonut kohdattavaksi. Tällä kertaa […]

Jos mä kuvittelisin täydellistä elämää 56 vuotiaana, vois sen kuvailla aika hyvin färsaarelaisen Duritan elämäksi. Että asut ensinnäkin paikassa kuten färsaaret, etkä vain asu, vaan se on sun koti, jossa oot kasvanut. Koti on aina koti. Ja sieltä kodista, sä kattelet äärettömyyksiin jatkuvaa merta. Saat myös tehdä 20 tuntista työviikkoa, etkä vain 20 tuntista, vaan […]

Paluu eurooppalaisuuteen, me like. Toinen toistaan ihanempia kahviloita ja ravintoloita, pullia, täytettyjä leipiä, olutta, viiniä sekä useita upeita puistoja, väheksymättä kaunista arkkitehtuuria. Vaan ihan perfect kävelykaupunki, jossa voit kadota kaduille ja silti olla lähellä kaikkea. Sielua ja mahaa hoivataan. Vaan ei sekään riitä, totean, istuessani takeaway teeni kanssa yhdessä niistä isoista puistoista. Mieli ei ensin ymmärrä, miten […]