Kauniita sanoja

Sinulla on hymyilevät silmät.

Tosi kiva, kun sä aina hymyilet, pidä toi.

Oot mun elämäni aurinko.

Olet pienestä tytöntylleröstä asti ollut hyväntahtoinen ja iloinen, ja saanut muutkin hyvälle tuulelle.

Näin kauniita sanoja olen elämäni varrella saanut kuulla läheisiltä, ystäviltä, opettajilta ja jopa yhdeltä kuntokeskuksen asiakkaalta kun olin opintojen ohella paikan vastaanotossa töissä.

Blogin perusteella minusta ei ehkä saa näin aurinkoista kuvaa? Mutta sepä onkin vain pieni siivu minua ja ajatuksiani, ja valtaosaksi vielä siltä pimeimmältä puolelta.

Positiivisuuden taakse on myös helppo piiloutua. Siksi minusta tuntuu, että perheeni jatkuvasti olettaa tämän olevan minulle jotenkin helpompaa kuin se oli siskolleni. Se tulee ilmi piristäviksi tarkoitetuissa kommenteissa ja huolettomissa tilanteidemme vertailuissa. Ja se saa minut niin surulliseksi, miksi minun kipuani ei nähdä? Eikö sitä haluta nähdä, koska minä nyt vain olen niin iloinen ja positiivinen ihminen? Mutta mistäpä he voisivat tietää totuuden, jos en itse sitä kerro.

Kehityskeskustelussa mainitsin esimiehelleni, että työssäjaksamiseeni ja motivaatiooni on vaikuttanut ja vaikuttaa yhä vaikeudet henkilökohtaisessa elämässäni, vaikka työ itsessään onkin motivoivaa. Hän hämmästyi ja sanoi, että ei sinusta kyllä huomaa, että on vaikeaa.

En uskonutkaan. Vaikka olen töissäkin itkenyt monet kerrat, teen sen piilossa vessassa. Joskus olen toivonut, että joku kysyisi onko minulla kaikki hyvin, jotta voisin sanoa, että ei ole. Mutta esimieheni mukaan olen aina niin nauravainen ja mukana luomassa mukavaa työskentelyilmapiiriä. Halusin sen silti sanoa (menemättä sen enempää yksityiskohtiin), koska huonoina päivinä tuntuu, että työni on ainoa hyvällä tolalla oleva asia elämässäni ja sitäkään en jaksa tehdä.

Niinä päivinä nämä kauniit sanat ovat niitä asioita, jotka minua auttaa jaksamaan. Muistan kaikki nuo tilanteet niin kirkkaasti ja erityisesti sen miltä minusta silloin tuntui. Hyvältä, arvostetulta ja rakastetulta. Jälkeen päin olen pyrkinyt olemaan vielä enemmän näiden sanojen kaltainen.

Olen kiitollinen, että minulla on näin kauniita ja kallisarvoisia muistoja, joihin palata.