Älä sano tätä lapsettomalle 2

Valitettavasti jouduin kirjoittamaan jatko-osan, ensimmäisen kerran avauduin aiheesta täällä.

Ei toisten onni ole sinulta pois.
Lapsettomuutta ymmärtämättömien vakioviisaus, jota sivutaan puheissa yllättävän usein. Ei tosiaan ole, eiköhän jokainen ymmärrä ettei onnellisuus ole mitään nollasummapeliä. Juju on siinä, että toisten onnen näkeminen aktivoi oman surun. Toisten onni eli vauvat, vauvamahat, vauvajuhlat tai muuten toteutuneet vauvahaaveet tuo suoraan ja kivuliaasti naaman eteen sen, mikä itseltä puuttuu ja mitä enemmän kuin mitään haluaisi. Sen minkä oli ehkä pystynyt siirtämään hetkellisesti pois mielestään kunnes pyytämättä ja yllättäen jossain taas julistettiin sitä ”toisten onnea”. Minusta tämä on muutenkin ikävä sanonta, joka ikään kuin yrittää kieltää kateuden ja muiden ikävien tunteiden kokemisen. Jos jotain tunteiden käsittelystä olen kahden viime vuoden aikana oppinut, niin sen että kaikki tunteet on sallittuja. Ne ovat vain tunteita ja menevät ohi, kun vain antaa. Eri asia on jos niiden varjolla alkaa käyttäytyä ikävästi muita ihmisiä kohtaan.

Miksi ihmeessä otat alkoholitonta siideriä, ootko raskaana?
Vastasin tähän, että toivottavasti, tänään oli alkionsiirto. Ja ihan ystävällisesti siis, joskin aika yllättyneenä, koska kysyjä kuitenkin tietää tilanteemme. Tähän nyt ei kuitenkaan voi oikein muuta sanoa kuin että älä kysy keneltäkään onko hän raskaana, tiesit hänen lapsenhankintasuunnitelmistaan sitten kaiken tai et mitään. En osaa kuvitella ketään, jolta tämä kysymys olisi hyväksyttävä. No miehelläni olisi siihen kyllä oikeus, koska asia koskee yhtälailla häntä, mutta häneltäkin se olisi tässä vaiheessa hoitoja melkoisen outo kysymys. Olemme jo pitkään olleet aivan yhtä tietoisia siitä milloin raskaus on edes teoriassa mahdollinen.

Pitää muistaa että siskosikin sai lopulta lapsen, vaikka tilanne näytti toivottomalta.
Ikään kuin voisin unohtaa? Siltikään kenenkään muun ihmevauvat ei tee meidän onnistumisesta todennäköisempää. Ei edes siskoni, eikä myöskään naapurin kumminkaiman, joka tuli raskaaksi heti kun lakkasi yrittämästä.

Ja bonuksena vielä yksi mielipahaa aiheuttanut keskustelu:

…koska eihän sitä tiedä kuinka monta lasta saadaan.
harrastustuttu selitti ennen tunnin alkua heidän uuden kotinsa suurta huonelukua. Ajattelin itsekseni, että no ei tosiaan tiedä, saattaa tulla vaikka nolla. Hän tosin ei tiedä minun tilanteestani mitään, joten ei ehkä ole reilua arvostella häntä tämän lausahduksen perusteella. Mutta lannistava se silti oli. Vielä lannistavampaa on, että viime kuussa, kun tästä keskustelusta oli kulunut noin vuosi, huomasin hänen olevan raskaana.