Oikeat sanat
Harmi, kun ei nyt onnistunut.
Toivotaan, että pian teillä tärppää.
No toivotaan joo, yli kaksi vuotta kylläkin jo. Harmi riitti kuvaamaan pettymyksen tunteitani ensimmäiset yhdeksän yrityskuukautta, mutta epäonnistuneen pakastealkion siirron jälkeen se on aikamoisen vähättelevä ilmaus. Ja vielä että nyt ei onnistunut, ihan kuin tämä olisi vain ajan kysymys. Toisaalta, kun oikein positiivisesti onnistun ajattelemaan, ehkä hieman lohduttaa, että joku muu jaksaa toivoa silloinkin kun itse en.
Läheiset tarkoittavat hyvää, mutta välillä nämä kannustukset ja osanotot tuntuvat jotenkin niin kevyiltä, jopa tyhjiltä. Että sanojalla ei ole mitään tajua siitä kuinka paljon tässä on jo toivottu ja petytty. Mutta eihän heillä olekaan, enkä voi heitä siitä syyttää. En todellakaan toivoisi tätä kenellekään muulle. Ja kun tämä ei heitä koske, he voivat ihan hyvin vain harmitella ja toivoa. Mutta sanooko kukaan syöpäsairaalle, että onpa harmi, kun ei sädehoito auttanut?
On minulle sanottu kauniita ja lohdullisiakin asioita. Ystäväni sanoi, että olet kyllä vahva. Ja lempeästi lisäsi perään nähtyään surkean ilmeeni valmiina protestoimaan, mutta ei aina tarvitse olla.
Se tuntui hyvältä, sillä en todellakaan koe itseäni vahvaksi ja kaikki kannustus ympärillä peräänkuuluttaa nimenomaan vahvuutta. Jaksa vain yrittää, niin kyllä se siitä! Minä yritän sisäisestä pakosta, en siksi että olisin jotenkin keskivertoa vahvempi ihminen. Ei minulla käytännössä ole vaihtoehtoa, jos vaihtoehtona on se että lapseton elämä pitäisi hyväksyä juuri nyt. Sehän se vasta vaikeaa olisikin.
Siskoni kertoi ensimmäisen IVF:n alkaessa, kuinka surulliseksi hänet tekee se, että mekin olemme joutuneet tähän tilanteeseen. Myötäeläminen tuntui lohduttavalta. Mutta tarkemmin ajateltuna on äärimmäisen itsekästä olla tyytyväinen siitä, että olen onnistunut saamaan muutkin surullisiksi tilanteemme takia. Ja kuitenkin kurjuuteni ymmärtäminen tuntuu hyvältä.
Eli en minä tiedä mitä minulle pitäisi sanoa. En itsekään taida osata sanoa muille sen paremmin. Toivotaan vaan.