Tag: Pelkoja

Meidän ongelmista lapsen saamisessa tietää kaksi parasta ystävääni, äitini ja siskoni miehineen. Isäni tietää, että aloimme yrittää keväällä 2018, ja kun ilouutisia ei ole alkanut kuulua uskoisin hänen ymmärtäneen meillä olevan samoja ongelmia kuin siskollani. Miehen vanhemmat eivät tiedä. Emme ole nähneet heitä pian vuoteen, eikä tässä vielä ole ollut oikein mitään kertomistakaan. Kunhan rankemmat […]

Siinäpä se otsikossa on tämän hetken mieltäni polttava kysymys. Miksi kaikki ihanat ja onnelliset asiat, joiden pitäisi olla helppoja ja elämän kohokohtia, ovat meille niin pirun vaikeita? Kuten häät ja lasten saanti. Hääjärjestelyt on menneet muutamaan kertaan uusiksi tässä vuoden aikana, eikä vieläkään ole ihan varmaa miten ne järjestämme. Viime keväänä en ollut huolissani, kyllähän […]

Vierailimme ystäväni luona sunnuntaina katsomassa heidän uutta vauvaa. Vauva on nyt kaksi kuukautta vanha. Minua jännitti, että he kysyisivät haluanko pidellä vauvaa. Olin jo suunnitellut, että vastaan kohteliaasti hymyillen ei kiitos. En ollut varma pystyisinkö siihen oikeasti, kehtaisinko, vai olisinko pakotettu ottamaan käärön syliini. Miten sitten voisin pidätellä kyyneleitä? Minua pelotti siis myös, että alkaisinkin yhtäkkiä […]

Meidän piti tänään nähdä ystäväpariskuntaa, joka odottaa lasta. Ajattelin etukäteen, että olisi kiva nähdä heitä, siitä on jo aikaa kun viimeksi tapasimme. Ajattelin myös, että tässä vaiheessa kiertoa olisi ok olla tavata, sillä voin itse olla vielä toiveikas kun tämän kuun tuomiota ei ole vielä tullut. Lisäksi järkeilin, että parempi nähdä heitä nyt, kun lapsi […]

Lapsettomuuden myötä olen saanut elämääni uuden kokemuksen, jota en ole aiemmin varsinaisesti tuntenut: ulkopuolisuuden. On onnekasta, että olen aina saanut tuntea kuuluvani johonkin ja jonnekin. Olen kuulunut erilaisiin harrastus- ja ystäväpiireihin sekä tietenkin perheeseeni ja laajemmin sukuun. Nyt kuitenkin olen kokenut silloin tällöin inhottavia ulkopuolisuuden pistoksia. Äiti-kerhoon en tietenkään kuulu ja se on ikävää, mutta […]

Tänään asiakas tuli tapaamiseen vauvansa kanssa. Onneksi en ollut mukana kokouksessa, mutta pienessä avotoimistossa kuulee kyllä neuvottelunurkkauksenkin keskustelut. Oli pakko laittaa kuulokkeet päähän ja musiikki soimaan, ehkä himpun liian lujalle, että kaikki vauvan ölinä ei kantautuisi tietoisuuteen. Työpaikka on yksi harvoista paikoista, joissa voin olla ajattelematta jatkuvasti lapsettomuuttani tai tulla muistutetuksi siitä. Toivon kovasti, että […]