Kaikki, mitä sinulle tapahtuu, on aina reaktio tunnetilaasi eli värähtelytaajuuteesi

Jos sinusta tuntuu usein, että negatiiviset asiat tapahtuvat sinulle ilman, että voit itse vaikuttaa niihin, niin kyse on vain siitä, että keskität huomiosi noihin negatiivisiin asioihin, jolloin myös havaitset jakuvasti  todisteita siitä, että et voi vaikuttaa itse oman elämäsi tapahtumiin.

Jos siis elämäsi tuntuu negatiivisessa mielessä ”kohtalonomaiselta”, niin toteutat uskomustasi elämäsi kohtalonomaisuudesta itse.

Tällainen negatiivisten uskomusten noidankehä voi olla todella piinallinen, eli negatiiviset uskomuksesi vahvistuvat jatkuvasti kokemustesi seurauksena. Ja vahvistuneet negatiiviset uskomuksesi puolestaan mahdollistavat loputtomasti lisää negatiivisia kokemuksia. Elät siis kirjaimellisesti ”toivottomuuden ja rajoitusten maailmassa”.

Sinulla on kuitenkin mahdollisuus murtautua ulos tuosta itse luomastasi noidankehästä milloin tahansa, keskittämällä tietoisesti huomiosi kokonaan muihin asioihin, kuin niihin, joihin sinulla liittyy negatiivisia uskomuksia. Tämä saattaa vaatia vähän aikaa itsekuria, mutta toisaalta alat nähdä myös tuloksia välittömästi. Älä siis koskaan yritä ratkaista mitään ongelmia negatiivisessa tunnetilassa, vaan ”puhu itsesi pois” negatiivisesta tunnetilasta, jolloin sallit ongelmien ratketa.

Sillä keskittämällä huomiosi mihin tahansa sellaiseen asiaan, johon sinulla liittyy positiivisia uskomuksia, niin luot positiivisia kokemuksia. Eli kun yksinkertaisesti kieltäydyt ajattelemasta asioita, jotka saavat sinut negatiiviseen tunnetilaan, niin avaat välittömästi portin, joka mahdollistaa negatiivisten asioiden muuttumisen positiivisiksi, puutteen muuttumisen runsaudeksi, pimeyden muuttumisen valoksi. Sillä aivan kaikki, mitä sinulle tapahtuu elämässäsi on todellakin vain reaktio tunnetilaasi.

Kun sinulle jo tapahtuu jotakin, joka aiheuttaa negatiivisia tunteita, niin olet tavallaan jo ”myöhässä” reaktioissasi, eli negatiivinen tapahtumaketju on jo alkanut. Mutta kun opit havaitsemaan negatiivisen tunnetilan aiheuttaman tapahtumaketjun jo aivan sen alussa, niin positiiviseen tunnetilaan palaaminen muuttuu helpommaksi – samoin, kuin jos pallo lähtee vierimään mäkeä alas, niin sinun on helpompi saada se kiinni vierimisen alkumetreillä, kuin vasta silloin, kun pallon vieriminen on jo kiihtynyt hyvin nopeaksi.

Muista siis, että voit  saada myös negatiivisia impulsseja eli ”toimintakäskyjä”, eli kaikki intuitioilta vaikuttavat impulssit eivät suinkaan ole peräisin korkeammalta minältäsi. Opettele siis erottamaan negatiivinen ja positiivinen impulssi toisistaan tunnistamalla, onko tuo impulssi syntynyt positiivisessa vai negatiivisessa tunnetilassa. Esimerkiksi pakonomainen tarve puolustautua, jos joku on hyökännyt sinua vastaan, on tällainen negatiivinen impulssi. Jos pystyt vastustamaan negatiivista impulssia, niin  negatiivinen tapahtumaketju ei saa voimaa, ja se pysähtyy. Uskonnoissa esiintyvä ohje väkivallattomasta vastarinnasta ja ”toisen posken kääntämisestä” tarkoittaa siis konkreettisesti tätä kykyä olla koskaan ja millään tekosyyllä vastaamatta vihaan vihalla. Eli oma luomisvoimasi on täydellisesti käytössäsi silloin, kun korkea tunnetaajuutesi eli se, että olet resonanssissa oman korkeamman minäsi kanssa,on sinulle tärkeämpi asia kuin se, että todistat olevasi ”oikeassa”. Sillä juuri tämä oikeassaolemisen tarve saa meidät luomaan negatiivisia tilanteita ja manifestaatioita, paitsi ollessamme tekemisissä muiden ihmisten kanssa, niin myös todistellessamme itse itsellemme, että negatiiviset uskomuksemme ovat totta!

Etsi siis aina positiivisia todisteita posiiivisille asioille positiivisista kokemuksistasi, älä koskaan negatiivisia todisteita negatiivisille asioille negatiivisista kokemuksistasi.

Oikeassaolemisen tarve syntyy paradoksaalisti arvottomuuden tunteestamme. Sillä jos todella tunnemme oman arvomme,  niin meidän ei tarvitse koskaan todistella sitä kenellekään negatiivisessa tunnetilassa. Jos tunnemme oman arvomme, niin meidän ei tarvitse koskaan puolustautua ketään eikä mitään vastaan. Eikä kukaan koskaan syytä meitä, ellemme itse tunne syyllisyyttä. Kukaan ei koskaan uhkaa meitä, ellemme itse tunne itseämme uhatuiksi. Kukaan ei koskaan petä meitä, ellemme itse tunne itseämme petetyiksi. Kukaan ei koskaan halveksi meitä, ellemme itse tunne itseämme halveksituiksi.

Koulukiusaaminen, työpaikkakiusaaminen, jatkuva epäonnistuminen työnhaussa tai työtehtävissä, vaikeudet löytää parisuhdetta, jatkuva syytösten kohteena oleminen, toistuva petetyksi tuleminen, toistuva väärinymmärretyksi tuleminen, väkivallan tai minkä tahansa hyvksikäytön kohteeksi joutuminen, rahan, resurssien ja mahdollisuuksien puute, vapauden puute, jatkuva sairastelu, oman ulkonäön kokeminen epäviehättävänä, luonnon tuhoutumisen havainnoiminen, rasismin tai muun syrjinnän kokeminen – KAIKKI edellä mainitut johtuvat omista negatiivisista uskomuksistamme, joita vahvistamme itse, pysymällä negatiivisessa tunnetilassa, jolloin löydämme myös konkreettisia todisteita siitä, että negatiiviset uskomuksemme pitävät paikkansa.

Totuus, jota suurin osa ihmiskuntaa ei pysty vielä hyväksymään on myös se, että valitsemme niin positiivisia, kuin näennäisen negatiivisiakin kokemuksia elämäämme myös jo ennen syntymäämme, eli valitsemme esimerkiksi ne olosuhteet joihin synnymme, valitsemme kanssaluojiksemme tietyt vanhemmat ja sisarukset, naapurit ja leikkitoverit, valitsemme synnynnäiset ominaisuutemme ja mahdolliset synnynnäiset sairautemme. Mutta aivan tämän elämämme varhaisvaiheessa – ”viattomuuden tilassa” – kokemamme negatiiviset kokemuksetkaan EIVÄT ole koskaan sattumaa, eivätkä ”jumalan rangaistus”, vaan oman sielumme valinta. Eli  olemme saattaneet valita esimerkiksi erityisen haastavan lapsuusympäristön siksi, että korkeamman minämme taajuudella tiedämme, kuinka ei-toivottu luo aina toivottua, eli mikään negatiivinen kokemus fyysisessä elämäsämme ei ole lopulta koskaan turha ja merkityksetön.

Tietoisena luojana voit aina valita positiivisen, eli voit aina valita sydämesi toiveiden sallimisen, kärsimyksen sijasta. Voit olla iloinen ja onnellinen MISSÄ olosuhteissa tahansa, jos keskität huomiosi myönteisiin asioihin ja arvostukseen, negatiivisten asioiden ja negatiivisten tunteiden sijasta.

Rakasta siis itseäsi ja omaa ainutkertaista elämääsi, kaikkia muita ja kaikkien muiden ainutkertaisia elämänvalintoja,  ilman mitään ehtoja. Ja voit muuttaa kaiken negatiivisen positiiviseksi, kaiken ei-toivotun toivotuksi.

Kommentit (4)
  1. Kiitos kommentistasi. Vihainen ihminen etsii aina vastauksia, ja viha on positiivinen tunne verrattuna voimattomuuden ja arvottomuuden tunteisiin. Vihasta on lyhyt matka toivoon. Kaikki negatiiviset kokemukset ovat tosiaan aina oma valintamme, eli tunnetilamme mukaan valitsemme aina ”kanssaluojamme”, jotka ovat siis samalla tunnetaajuudella kanssamme. Eli negatiivisessa ja positiivisessa tunnetilassa olevat ihmiset elävät konkreettisesti aina ”eri maailmassa”, kun taas samalla tunnetaajuudella olevat vetävät toisiaan puoleensa. Siksi esimerkiksi pelokas ja vihainen, ja syyttäjä ja syyllinen ikään kuin ”ruokkivat” toinen toistensa negatiivisia tunteita. Mutta jos pelokas lakkaa pelkäämästä, niin vihaisen viha laantuu. Tätä kannattaa kokeilla itse käytännössä, jos esim. olet riitatilanteessa. Jos ajattelet riitakumppaniasi arvostaen ja rakkaudella, niin sinun ei tarvitse sanoa sanaakaan, ja hän lopettaa riitelyn. Vihaisen ihmisen vihahan on siis tosiaan aina myös syntynyt pelosta ja voimattomuudesta, ja vihastuminen on masentuneelle ihmiselle tunnetilaa kohottava kokemus. Ja mitä koulukiusaamiseen tulee, niin lapset elävät samalla tavalla vetovoiman lain vaikutuksen alaisena, kuin koko muukin universumi. Vetovoiman laki on luonnonlaki, joka vaikuttaa ehdottomana tähän todellisuuteemme, joka on ”meidän kaikkien yhteinen kollektiivinen harha”. Kukaan meistä ei siis perusolemukseltaan koskaan vahingoitu negatiivisten kokemusten seurauksena, koska todellisuus on illuusio, ja korkeampi minämme ei koe lainkaan negatiivisia tunteita. Esim. sarjamurhaajan oma korkeampi minä rakastaa ehdoitta sarjamurhaajaa, sillä hänen tekojensa syynä ovat ainoastaan hänen matalat tunnetilansa. Ja me tunnemme negatiivisia tunteita yli päätään vain siksi, että tunnetaajuutemme on matalampi kuin korkeamman minämme, korkean tietoisuuden taajuus, puhdas rakkaus. Ja harjoittelemalla korkeassa tunnetilassa pysymistä rakastamme sekä itseämme, että KAIKKIA muita. Kysymyksessäsi teit eron ihmisyksilöiden välille. Me emme kuitenkaan ole koskaan erillisiä. Meillä kaikilla on tuo yhteinen, korkeampi tietoisuus, niin lapsilla kuin aikuisillakin, uhreilla kuin pahantekijöilläkin, ja juuri siksi korkeassa tunnetilassa ollessamme eli rakkautta ilmentämällä luomme parempaa maailmaa myös kaikille noille ”muille”. Eli meidän kaikkien yhteinen korkeampi tietoisuus on korkea rakkauden taajuus (kaikki uskonnot maailmassa ovat saanet alkunsa tästä tiedosta). Ja kun fyysisinä ja myös negatiivisiin tunteisiin ja tekoihin kykenevinä olentoina koemme negatiivisia tunteita, niin luomme samalla positiivista. Eli jokainen negatiivinen tunne ja kokemus luo aina positiivista, eli maailma todellakin muuttuu koko ajan ”paremmaksi”. Kyse ei siis ole itsekkyydestä, vaan korkea tunnetaajuutemme hyödyttää aina kaikkia muitakin, sillä myötätunto on korkea tunne, empatia ja sääli taas matalia, ja siksi hyödyttömiä tunteita. ”Et voi auttaa hukkuvaa, jos et osa uida”. Mutta jokainen luo fyysisessä maailmassa aina itse oman todellisuutensa, eli valitsee oman tunnetilansa, joka hetki. Eli vetovoiman lain aikaansaama prosessi mahdollistaa siis sen, että luomme itse todellisuutemme. Jos emme kokisi lainkaan negatiivisia tunteita, niin emme voisi elää lainkaan fyysisessä maailmassa,sillä elämämme olemus on se, että luomme todellisuutemme TÄYSIN vapaasti. Elämässämme siis mikään ei ole koskaan sattumaa, vaan oma luomuksemme, jonka olemme luoneet tunteillamme ja ajatuksillamme. Fyysisen elämän jälkeen olemme täydellisesti taas korkeassa tietoisuudessa, jossa korkeampi olemuspuolemme on siis tälläkin hetkellä. Ja korkeamman ja matalamman olemuspuolemme taajuusero siis saa aikaan tunteemme. Negatiivinen tunne syntyy, kun ”vastustamme elämää”(energian vapaata virtausta), eli oman korkeamman minämme ohjausta. Kirjoitit, että elämässä ei ole tarkoitus olla onnellinen, vaan tarkoitus on tuoda ”hyvää” muille. Tämä on mahdotonta. Voimme rakastaa ja auttaa muita vain rakastamalla itseämme. Ja tämä siis johtuu siitä, että matalassa tunnetilassa meillä ei ole muille mitään annettavaa, voimme auttaa ja luoda hyvää vain korkeassa tunnetilassa, eli rakastamalla itseämme ja kaikkia muita.

    1. Ok. Mitäs esimerkiksi kansanmurhan tai jonkun täysin randomin ryöstömurhan uhriksi joutuminen. Onko sekin siis uhrin omaa ”syytä”, kun houkuttelee itseensä negatiivisia viboja universumista? Voitko kuvitella mitään tilannetta, jossa käsittämättömän pahuuden kohtaaminen ei johtuisi henkilöstä itsestään?

      Teet myös aika ronskia dikotomiaa positiivisen ja negatiivisen tunteen välille. Kielteisilläkin tunteilla on kuitenkin oma funktionsa ihmisen psykologiassa. Sinun menetelmäsi omaksumalla sitä vain alkaa aika helposti torjua ja tukahduttaa niitä, mikä voi olla hyvin haitallista ihmisen tunne-elämän kehitykselle.

      En purematta niele rakentamaasi ”kehikkoa”ja ideologiaa tästä monimutkaisesta elämästä ja maailmankaikkeudesta. Mukavaa, että se selvästi antaa sinulle iloa ja lohtua, ja jonkinlaisen hallinnan tunteen, mutta toivoisin, että lukijoillasi olisi hieman kriittisyyttä. Näen tällaisen ajattelutavan tosiaan liian ehdottomana, itsekeskeisenä ja normaalia tunne-elämää tukahduttavana.

      1. Olemme perusolemukseltamme korkeampia olentoja, siis myös tässä fyysiessä maailmassa eläessämme, fyysinen ”minuutemme” vain kokee negatiivisia tunteita, mutta korkeampi minuutemme ei, ja siitä taajuuserosta siis kertovat negatiiviset tunteemme. Negatiiviset tunteet ovat siis välttämättömiä, koska vain niiden avulla voimme kertoa universumille, mitä EMME halua – ja samalla siis, mitä haluamme. Ei-toivottu luo siis aina toivottua.
        Ja kun koemme fyysisen ”kuoleman”, niin emme tunne negatiivisia tunteita ollenkaan (uskontojen ”taivas”, ”nirvana”), eli tuolloin, ”elämien välitilassa”, ymmärrämme fyysisen maailman todellisuuden negatiivisine tunteineen olevan ”harha”. Perusolemukseltamme olemme siis puhdasta positiivista energiaa, ja ymmärrämme olevamme kaikkivoipia ja kykeneviä luomaan oman todellisuutemme itse. Eli kaikki mitämeille tapahtuu on tosiaan oma valintamme, oli se miten dramaattista tahansa. Ns. kuolema ei ole sen kummempi tapahtuma kuin syntymäkään, se on vain siirtymistä ”huoneesta toiseen”.
        Ja sääli on tosiaan matala tunnetila, sääliessämme olemme erossa omasta korkeammasta minästämme, eli emme koskaan voi auttaa ketään säälimällä. Myötätunto sitä vastoin on korkea tunnetila, eli myötätuntoinen tuntee rakkautta ilman mitään ehtoja sekä itseään,että kaikkia muita kohtaan, sillä hän ymmärtää, että täysin riippumatta ihmisten negatiivisista tunteista ja teoista, niin jokainen ihminen on korkeamman tietoisuuden ulottuvuus, siis se, mitä uskonnoissa kutsutaan ”jumalaksi”.
        Negatiivisten tunteiden tärkeydestä on tässä blogissa kirjoitettu paljon, eli kannattaa lukea vanhempia kirjoituksia, kommentistasi huomaa, että et ole tutustunut tunneskaalan ns. siltaamiseen. Eli jos henkilö on masentunut, niin viha on todella positiivinen tunne, sillä se vapauttaa voimattomuuden ja arvotomuuden ja pelon tunteista. Vihaa korkeampi tunne taas on vaikkapa turhautuminen, ja turhautumisesta taas ihmisen ”vapauttaa” toivo. Ja toiveikkuuden tunteesta on lyhyt matka uskon ja tiedon, eli puhtaan myötätunon ja rakkauden taajuudelle,jossa manifestoimme toiveemme. Emme siis voi hypätä suoraan masennuksesta toiveikkuuteen, vaan meidän on käytävä läpi myös muut negatiiviset tunteet. Ja vihan tunne on tosiaan erittäin tärkeä, sillä vihatessaan ihminen kokee hallitsevansa elämäänsä edes vähän, kun taas masentunut kokee itsensä täysin voimattomaksi ja arvottomaksi, ja masentuneen kokema tuska johtuu siis hänen negatiivisen tunteensa ja hänen todellisen, korkean olemuksensa välisestä taajuuserosta. Todellisuudessa me kaikki ihmiset olemme mittaamattoman arvokkaita, ja täysin vapaita luomaan tunteillamme ja ajatuksillamme mitä tahansa. Tuo luominen ei ihan aina vaikuta meistä suoraviivaisen loogiselta siksi, että olemme toivoneet todella paljon asioita sekä tämän, että edellisten elämiemme aikana, eli yksittäiset toiveemme ovat kuin ”keiton ainesosia”, eli valmis keitto on ”sydämemme todellinen toive”. Tästäkin asiasta löytyy useita blogitekstejä, jotka auttavat ymmärtämään luomisprosessiamme.

  2. Siis oikeesti… Että koulu- ja työpaikkakiusaaminen on siis ihmisen oma vika, eikä esimerkiksi oire siitä, että koulussa tai työorganisaatiossa on jotakin mätää, johon pitäisi esim. esimiesten, koulun opettajien, vanhempien taholta kaikin voimin vaikuttaa? Aika iso vastuu sysätään nyt muun muassa pienten koululaisten harteille tässä, joilla ei todellakaan ole mitään käsitystä mistään korkeimman energiatason värähtelyistä.

    Voi olla kaltaistesi hurahtaneiden ihmisten vaikea uskoa, mutta kaikkeen ei voi itse vaikuttaa, eikä kaikkea voi hallita. Elämän tarkoitus ei ole olla onnellinen ja tuoda itselleen niin paljon materiaalista ja immateriaalista hyvää kuin mahdollista, vaan pikemminkin pyrkiä tuomaan sitä muille ja maailmaan laajemmin.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *