Jos olet hyvin ”realistinen” persoona, niin tietoiseen luomiseen uskominen on helpompaa, jos koet itse konkreettisesti manifestaatioita, jotka olet itse tietoisesti luonut. Siksi luomista kannattaa harjoitella paljon ns. vähemmän vakavilla asioilla, eli vaikkapa  tiettyjen automerkkien havaitsemisella, tiettyjen ihmisten ajattelemisella, tai ottamalla kontakti lintuihin ja perhosiin ja muihin eläimiin. Sillä kun konkreettisesti todistat itsellesi, että vetovoiman laki on todellakin täysin eksakti luonnonvoima, jossa ei siis ole kyse mielivaltaisen henkiolennon, ”jumalan” päätöksistä, vaan omasta rajattomasta luomisvoimastasi, niin sinun on myös helpompi hyödyntää vetovoiman lakia omassa elämässäsi – koska tunnetasolla aidosti uskot siihen.

Jos tarkkoja ollaan, niin sinä et kuitenkaan ”käytä” vetovoiman lakia, vaan vetovoiman laki ”toteutuu elämässäsi siten , kuin sinä sallit sen toteutua”. Eli jos korkeampi minäsi, eli positiiviset tunteet, hallitsevat elämääsi, ja myös negatiivisia tunteitasi (katsot myös matalassa tunnetilassa olevaa itseäsi myötätunnolla), niin olet oman elämäsi ”valtias”. Jos taas negatiiviset tunteesi hallitsevat elämääsi, niin luot silloinkin itse todellisuuttasi, mutta koet, että joku muu voima hallitsee elämääsi, ja estää toiveidesi toteutumisen.

Psykologit selittävät synkronian, telepatian, ja sen, että luomme itse oman todellisuutemme ajatuksillamme,  aivojen toiminnalla, ja esimerkiksi déja vun (tuttuuden kokemus) ja jamais vun (vierauden kokemus) vaikkapa  väsymyksen tai stressin aiheuttamiksi ilmiöiksi, eräänlaisiksi aivotoiminnan aikaansaamiksi harhoiksi. Vaikka radio ja televisio on keksitty jo kauan sitten, ja kännykkäteknologia kehittyy koko ajan, niin silti se, että todellisuutemme on vain havainto tietyllä taajuudella tapahtuvasta värähtelystä, ja että telepatia on samanlaista langatonta kommunikointia, kuin kännykänkäyttö, on suurelle osalle tieteentekijöistä edelleen ”huuhaata”.

On ironinen paradoksi, että kaikki tieteenkin suurimmat saavutukset ovat syntyneet intuition, eli korkean tunnetajuuden oivallusten seurauksena, ei siis suinkaan matalassa tunnetilassa puurtamisen tuloksena. Se, että joku ahkera ja sinnikäs tiedemies on lopulta päätynyt intuitiiviseen tilaan, tutkittuaan ja pohdittuaan jotakin ongelmaa väsyneenä ja jo toivonsa menettäneenä, kertoo vain siitä, että hän on vihdoin päästänyt irti yrittämisestä, jolloin hänen tunnetilansa on päässyt kohoamaan, ja hän on vastaanottanut korkeammalta minältään tiedon, jonka hän olisi voinut vastaanottaa helposti jo paljon aikaisemmin, jos hän ei olisi YRITTÄNYT ratkaista tuota ongelmaa, vaan olisi ollut inspiroitunut vain vastaanottamaan ratkaisun.

Esimerkiksi Einsteinin ja muiden merkittävien tiedemiesten kerrotaan ottaneen usein ns. nokkaunia, ja tilanteessa, jossa ankara ajattelu laskee tunnetilaa, uni onkin meditaation, siivoamisen tai vaikkapa luonnossa kävelyn ohella paras tapa sallia tunnetaajuuden kohoaminen, jolloin rationaalisen ajattelun aikaansaama yrittäminen, ja siitä johtuva tunnetaajuuden lasku saadaan pysähtymään. Ja kun ajatteluprosessi pysähtyy, ja ajattelija ”päästää irti” yrittämisestä, niin tunnetila kohoaa automaattisesti, koska meidän kaikkien ihmisten luonnollinen tunnetila on korkeamman minämme korkea taajuus, kuten muillakin luomakunnassa elävillä olennoilla, eläimillä ja kasveilla. Evoluutio on synnyttänyt meille ihmisille ajatustoiminnan siksi, että ajatuksillamme pystymme luomaan todellisuuttamme tietoisemmin ja nopeammin, kuin miten esimerkiksi muut eliöt todellisuuttaan luovat. Eläimet ja kasvit siis pääosin ”sallivat” todellisuuttaan, me ihmiset taas luomme todellisuuttamme konkreettisemmin.

Eli jos sinun on edelleen – rationaalisen mielesi vaikutuksesta – ajoittain vaikea uskoa, että todellakin luot jokaisen kokemuksesi itse, niin käytä hyväksesi rationaalista mieltäsi myös vahvistaessasi uskoasi vetovoiman lakiin. Eli ajattele vaikkapa jotain ihmistä kevyesti, arvostamalla jotain hänen ominaisuuttaan, ja katso, kuinka nopeasti tämä ihminen ”vastaa”, tavalla tai toisella, telepaattiseen yhteydenottoosi. Sosiaalinen media on esimerkiksi nykyisin helppo tapa testata mielen voimia: Ihminen, jota ajattelet, hakeutuu myös usein kanssasi kontaktiin, jos olet intuitiivisessa tilassa ajatellessasi häntä. Mutta myös kommunikoidessasi fyysisesti lähelläsi olevien ihmisten kanssa havaitset selvästi, miten oma mielialasi vaikuttaa aina muihin ihmisiin, ja kuinka voit konkreettisesti hallita korkeilla tunnetiloillasi ketä tahansa matalassa tunnetilasa olevaa ihmistä, joka on lähelläsi.

Kun opit ”tunteiden hienosäätöä”, niin sinusta tulee päivä päivältä tietoisempi luoja. Aisti siis aina tunnetilasi ajatellessasi jotakin toivettasi. Jos joku asia laskee tunnetilaasi ajatellessasi sitä, niin siirry heti ajattelemaan tuota asiaa yleisemmin, tai ajattele jotain aivan muuta. Luota siihen, että prosessi, joka johtaa lopulta toiveesi toteutumiseen,  etenee joka tapauksessa koko ajan. Toiveesi vain tarkentuu ja hioutuu prosessin kuluessa, sillä olet elämäsi aikana saattanut toivoa lukemattomia muitakin asioita, jotka liittyvät tähän samaan toiveesesi, et vain enää edes muista läheskään kaikkea, mitä olet aiemmin toivonut.

Ja kun pyrit pysymään korkeassa tunnetilassa myös ajatellessasi ongelmiasi, niin et enää kärsi kohtaamistasi ongelmistasi, vaan alat nähdä ongelman ja ratkaisun ikään kuin yhtä aikaa, eli ”näet ongelmissasi ratkaisun siemenen”!  Tällöin myös kaikki kanssaihmisesi ilmentävät seurassasi itsestään vain niitä puolia, joita olet heissä omilla toiveillasi luonut, sillä korkea tunnetilasi ei mahdollista esimerkiksi vihaisen ihmisen läsnäoloa lähelläsi. Voit siis muuttaa kenet tahansa ihmisen positiiviseksi versioksi hänestä itsestään, katsomalla tuota ihmistä korkeamman minäsi silmin.

Eli jos kuka tahansa toinen ihminen pelottaa tai ärsyttää sinua, tai saa sinut surulliseksi käytöksellään, niin ajattele häntä rakkaudella, kieltäydy ajattelemasta hänen negatiivisia ominaisuuksiaan, ja arvosta sen sijaan hänen parhaita puoliaan, ja näe tuossa toisessa ihmisessä oma korkeampi itsesi – ja pelkosi ja ärsyyntymisesi syy katoaa. Sillä me kaikki ihmiset olemme perusolemukseltamme korkeampia olentoja, ainoastaan omat negatiiviset tunteemme saavat meidät havaitsemaan negatiivisia ominaisuuksia muissa ihmisissä.

Ja samoin vain omat negatiiviset tunteemme saavat meidät tuntemaan onnettomuutta ja rajallisuutta. Positiivisessa tunnetilassa koemme aina onnellisuutta, ja luomme täysin rajattomasti asioita, jotka tekevät meidät onnellisiksi. Valitse siis aina korkea tunnetila, valitse ilo,  ja oma rajaton luomisvoimasi.

Jos negatiivinen elämäntilanteesi ei tunnu muuttuvan paremmaksi, niin kyse on vain siitä, että luot negatiivisten uskomustesi vaikutuksesta koko ajan samanlaista todellisuutta, kuin missä juuri nyt olet. Eli pyörit ikään kuin toiveidesi virrassa ympyrää, sen sijaan, että antaisit virran kuljettaa sinua kohti unelmiasi, koska melot aina ajoittain vastavirtaan. Tuijotat siis alas, nykytilannettasi, vaikka voisit katsoa jo  eteenpäin, eli nähdä toiveidesi luomukset, päämääräsi.

Muista aina, että oli tilanteesi juuri nyt millainen tahansa, niin voit aina valita vapauttavan, hieman  korkeamman tunnetilan, kuin mitä juuri nyt koet. Tuo korkeampi tunnetila voi olla myös negatiivinen tunne, jos se siis vapauttaa sinut vielä matalammasta tunnetilasta.

Jos siis olet masentunut, niin voit valita vihan, joka mahdollistaa vapautumisen täydellisen arvottomuuden ja voimattomuuden tunteestasi. Jos tunnet syyllisyyttä, niin voit vapautua syyllisyydestäsi syyttämällä muita, ja päästä siten korkeampaan tunnetilaan, jossa et ole enää ”tilanteen vanki”. Sinun ei tarvitse silti jäädä syyttämään muita, sen kummemmin kuin itseäsikään, vaan voit edelleen turhautumisen tunteen kautta kohota toiveikkuuden tunnetilaan.

Samoin, jos olet hyvin usein korkeassa, ilon, tyytyväisyyden ja rakkauden  tunnetilassa, niin voit välillä palata mataliin tunnetaajuuksiin, sillä korkeissa tunnetiloissa inspiroidut  ”puhdistamaan” jo valmiita, matalan taajuuden tunnemuistojasi. Eli jos olet jo tietoisena luojana vakaasti pääosin korkeassa tunnetilassa, niin palaaminen hetkellisesti vanhoihin, negatiivisiin tunnemuistoihin ei ole lainkaan paha asia, vaan korkea tunnetilasi siis mahdollistaa noiden tunnemuistojen neutraloinnin,jolloin ne eivät enää ”kummittele” elämässäsi silloinkaan, kun olet joskus matalassa tunnetilassa.

Kun lopetat ongelmiin keskittymisen, eli et ajattele ongelmiasi, niin ongelmat häviävät elämästäsi itsestään, mutta jos ongelmista on jäänyt jäljelle negatiivisia tunnemuistoja, niin ne siis puhdistuvat aina korkean tunnetilasi kautta, ja niiden ansiosta. Eli tästä syystä meidän tulee aina aidosti arvostaa kaikkia ongelmiamme, jokainen niistä on aina luonut elämäämme toiveita paremmasta.

Pyri siis aina negatiivisesta tunnetilastasi kohti hieman positiivisempaa tunnetta, eli älä yritä tukahduttaa negatiivista tunnettasi positiivisilla sanoilla – universumi reagoi aina tunnetiloihimme, ei  pelkkiin sanoihin –  vaan lievittää negatiivista tunnetilaasi astetta hieman korkeammalla tunteella.

Jos tunnet vihaa jota kuta toista ihmistä kohtaan, niin vihasi on korkeampi tunne, kuin syyllisyys ja arvottomuuden tunne, mutta voit milloin tahansa luopua myös vihastasi. Ja samalla hetkellä kun luovut vihastasi, niin myös vihasi kohteen on luovuttava mahdollisesta omasta vihan tunteestaan. Eli vihanpito on kuin köydenvetoa: Niin kauan, kun molemmat osapuolet vihaavat toisiaan, niin köydenveto jatkuu. Mutta jos toinen osapuoli lakkaa vihaamasta, niin köyden toisessa päässä oleva kaatuu maahan köyden löystyessä, eli hänkään ei voi enää jatkaa vihaamistaan – tai hänen on valittava joku toinen kohde vihalleen, eli vedettävä vihan köyttä jonkun toisen kanssa.  Tästä syystä esimerkiksi missä tahansa välirikko- tai erotilanteessa käy niin, että jos toisen osapuolen tunnetila on kohonnut kanssaihmisen (kanssaluojan) tunnetilaa korkeammaksi, kuin toisen, niin matalammassa tunnetilassa olevan on joko sallittava oman tunnetilansa kohoaminen, tai hänen on pakko poistua korkeassa tunnetilassa olevan vaikutuspiiristä, ja hakeuduttava samalla tunnetaajuudella olevien ihmisten seuraan. Ja noiden samalla taajuudella olevien kanssa hän voi jatkaa entisenlaista elämää negatiivisissa tunnetiloissa – jos hän siis ei edelleenkään salli itselleen korkampia tunnetiloja.

Negatiivisissa tunnetiloissa olevat ihmiset siis vetävät puoleensa, ja vastaanottavat, kanssaihmistensä negatiivisia tunnetiloja. Empaattiset ihmiset vetävät puoleensa muiden ihmisten tarpeita ja vaatimuksia, jotka noiden ihmisten itsensä pitäisi täyttää, sillä jokainen ihminen luo ja sallii aina itse oman todellisuutensa, omien tunteidensa ja toiveidensa kautta. Empaattinen ihminen siis vain uhraa itsensä ”mahdottomaan tehtävään”, koska kokee, että hänen olisi tyydytettävä noiden muiden ihmisten tarpeet. Empattinen ihminen ei siis näe toista ihmistä korkeamman minänsä silmin eli korkeampana olentona, Luojana, vaan vajavaisena. Ja samalla hän näkee itse itsensä rajallisena, ja pettyy yrittäessään auttaa muita matalasta tunnetilastaan käsin.

Me olemme vapaita vasta sitten, kun emme enää etsi rakkautta ja hyväksyntää muista ihmisistä, vaan etsimme ainoastaan yhteyttä omaan korkeampaan minäämme, joka on kanssamme ikuisesti. Ja tästä syystä myös todellisia ”sielunkumppaneitamme” ovat aina ne ihmiset, jotka herättävät meissä kaikkein eniten negatiivisia tunteita! Sillä juuri nuo ihmiset opettavat meille konkreettisesti, että emme voi koskaan löytää rakkautta ja onnellisuutta muista ihmisistä, vaan ainoastaan itsestämme. Sillä ihmiset, joita kohtaan tunnemme negatiivisia tunteita, peilaavat aina vain meidän omia negatiivisia tunteitamme.

Tästä syystä on totta, että rakkaus ja viha ovat aina lähellä toisiaan, sillä vain tuntemalla vihaa ja muita negatiivisia tunteita muita ihmisiä kohtaan opimme löytäämän täysin pyyteettömän rakkauden lopulta vain itsestämme.

Älä siis koskaan YRITÄ  saada ketään toista ihmistä hyväksymään tai rakastamaan sinua, sillä voit rakastaa vain rakastamalla itse. Ja voit siis ajatustesi ja tunteidesi tasolla rakastaa mielin määrin ihmistä, jota olet joskus vihannut. Vihasi kohde, joka vihaa sinua,  on täysin voimaton rakkautesi edessä, sillä universumin ainoa todellinen voima on puhdas rakkaus.

Älä siis koskaan etsi rakkautta mistään muualta, kuin omasta korkeammasta minästäsi. Ja rakastamalla pyyteettömästi löydät ympärillesi muita ihmisiä, jotka myös kykenevät pyyteettömään rakkauteen – eli pyyteetön rakkaus ei siis tarkoita ollenkaan sitä, että rakastaisit sinua väärin kohtelevia, negatiivisissa tunnetiloissa olevia  ihmisiä, ja jäisit itse yksin. Korkeassa tunnetilassa ollessasi löydät aina itsesi kanssa samassa tunnetaajuudessa olevia ihmisiä.

Kun olet korkeassa tunnetilassa negatiivisissa tunnetiloissa olevien ihmisten seurassa, niin olet voimakkaampi ja vaikutusvaltaisempi, kuin miljoonat muut ihmiset maapallolla. Ja voit vaikuttaa aivan kehen tahansa toiseen ihmiseen mailmassa pelkästään ajattelemalla häntä rakkaudella ja myötätunnolla. Sillä me emme ole erillisiä, me olemme kaikki korkeamman minämme taajuudella yhtä – puhdasta, positiivista energiaa.