Meidän ei tarvitse olla kärsivällisiä saadaksemme, mitä haluamme. Voimme saada sen, mitä haluamme juuri nyt, sillä voit kokea onnellisuutta juuri nyt. Sillä haluamme asioita vain siksi, että meillä olisi ”hyvä olla”, että tuntisimme olomme onnelliseksi. Hyvä olo ja onnellisuus taas on yhtä kuin korkea taajuus, ”korkea mieliala”. Onnellisuus ei siis ole riippuvainen olosuhteista, vaan mielialasta, taajuudestamme. On pelkkä opittu näköharha, että onnellisuus liittyisi olosuhteisiin. Esimerkiksi raha voi saada meidät yhtä hyvin onnettomiksi kuin onnellisiksi: Jos meillä on paljon rahaa, voimme olla huolissamme siitä, että menetämme rahat ja pelko tekee meidät onnettomiksi. Ja jos olemme löytäneet rakkauden, voimme pelätä rakkauden menettämistä, koska tiedämme, että emme voi koskaan täysin hallita toisen ihmisen tunteita – tällöin tunnemmekin onnettomuutta. Voimme siis lopulta olla onnellisia vain olemalla onnellisia ilman mitään ehtoja.

Eli ainoa asia elämässä jota voimme hallita, on oma taajuutemme, oma tunnetasomme. Ja sen avulla voimme luoda elämäämme kaiken, mitä haluamme. Ja myös kaiken, mitä emme halua. Olemme siis täysin vapaita omassa luomistyössämme.

Positiivinen tunne, korkea mieliala  on manifestaatio aina, myös silloin kun olemme onnellisia ilman ehtoja – siis ilman, että olosuhteet ympärillämme ovat näennäisesti millään tavalla muuttuneet. Ja positiivinen tunne puolestaan mahdollistaa vetovoiman lain vaikutuksesta toiveidemme toteutumisen, eli siksi universaali totuus  on: Vain olemalla onnellinen voit tulla onnelliseksi.

Jos arvostat sitä mitä sinulla jo on, saat kaiken mitä haluat. Kun tunnet tyytyväisyyttä ja iloa asioista, joita olet jo elämääsi manifestoinut, niin sallit nekin asiat, jotka olet luonut korkeamman minäsi taajuudelle.

Monet uskonnot opettavat: Ole kiitollinen ”jumalalle”, luota ”jumalaan”, niin ”jumala” autaa sinua. Meidän ei kuitenkaan tarvitse olla kiitollinen kenellekään meidän ulkopuolellamme olevalle. Sama viisaus vetovoiman lain näkökulmasta kuuluu: ”Arvosta elämää, niin saat kaiken, mitä haluat”. ”Jumalan” käsite on syntynyt siksi, että ihmisten on ollut vaikea uskoa omaan voimaansa, siihen,että luomme itse oman todellisuutemme. Universaali luomisvoima on siis monissa uskonnoissa ikään kuin ulkoistettu ihmisen ulkopuolelle. Jos uskova ihminen kiittää ”jumalaansa” iloisena ja tyytyväisenä, hänen taajutensa kohoaa ja hän myös manifestoi – ja tästä tulee vaikutelma, että ”jumala” todella auttaa ihmistä. Mutta jos uskova rukoilee ahdistuneena ja epätoivoisena, niin hän ei manifestoi, koska epätoivon taajuus on matala. Tällaisessa tilanteessa uskova ihminen joutuu ”alistumaan jumalan tahtoon”, eli uskonto pakottaa ihmisen hyväksymään sen, että joku ulkopuolinen voima päättää toimia ihmisen omien toiveiden vastaisesti.

Emme kuitenkaan voi siirtää vastuuta omasta elämästämme ja omasta luomistyöstämme millekään voimalle itsemme ulkopuolella. Kukaan tai mikään muu kuin sinä itse ei voi koskaan päätä, mitä itse elämääsi luot. Sinä itse olet kaikkivoipa. Arvostamalla sitä, mitä sinulla jo on, annat toiveittesi virran viedä sinut juuri sinne, minne haluat – ilman taistelua, ilman kamppailua, ilman, että melot vastavirtaan.

Nekään asiat, tapahtumat ja ilmiöt joita sinä kutsut ”ihmeiksi”, ”uskomattomiksi onnenpotkuiksi”  eivät ole ihmeitä, vaan  olet luonut ne itse. Ja olet ollut korkealla taajuudella salliessasi ne itsellesi.

Arvosta siis elämää, iloitse elämästä, salli taajuutesi kohota. Todellisen olemuksesi, korkeamman minäsi taajuus on korkea taajuus. Taajuus, jolla toiveesi ja unelmasi ovat totta välittömästi.