Jos sinusta tuntuu juuri nyt, että elämäsi on kuin pysähtynyt, eikä mitään edistystä näytä tapahtuvan ei-toivotussa elämäntilanteessasi, niin  uskomuksesi on täysin väärä. Mitä toivottomammalta sinusta tuntuu, niin sitä enemmän väärässä olet. Elämä ja universumi tarjoaa sinulle aarteita jokaisena elämäsi hetkenä, vain sinä itse ja matala tunnetilasi on syynä siihen, että et läheskään aina havaitse noita aarteita.

Prosessi, joka johtaa unelmiesi toteutumiseen, on siis käynnissä koko ajan, eli luot ja sallit omaa todellisuuttasi joka hetki. Aivan kuten siemenen itämisprosessikin on käynnissä koko ajan, mutta kasvin kasvuprosessissa on vain erilaisia vaiheita. Ja maaperän laatu, kosteus, lämpö ja auringonvalon määrä vaikuttavat tuon kasvun nopeuteen, ja myös kasvavan kasvin ”olemukseen”.

Jos sinun on juuri nyt vaikea uskoa tähän totuuteen keskeytymättömästä prosessista  – ja syynä on siis vain negatiivinen tunnetilasi, joka saa sinut uskomaan, että ”se mitä en aisteillani havaitse,  ei voi olla olemassa” –  niin muistele elämäsi aikana kokemiasi aiempia tilanteita, jolloin unelmoit pitkään jostakin, ja ajattelit, että unelmasi ei voi koskaan toteutua;  kunnes se sitten eräänä päivänä kuitenkin toteutui. Ja tämä manifestaatio tapahtui täysin yllättäen, ei siis silloin, kun kiihkeimmin odotit sitä tapahtuvaksi.

Älä koskaan vertaa itseäsi ja omia unelmiasi myöskään muihin ihmisiin, ja  muiden ihmisten unelmiin, sillä et voi koskaan tietää, millaisen prosessin noiden muiden ihmisten unelmat ovat vaatineet ennen toteutumistaan. Etkä voi myöskään tietää, ovatko  nuo muiden ihmisten näennäisesti ihanilta vaikuttavat manifestaatiot juuri sellaisia, kuin millaisia kuvittelet niiden olevan. Esimerkiksi rikkaan naapurisi  parisuhde voi olla hyvin onneton, ja rikas naapurisi saattaa kokea sisäistä arvottomuutta, materiaalisesta rikkaudestaan huolimatta. Ja vaikka naapurisi olisi todella onnellinenkin, niin hänen onnellisuutensa ei ole koskaan ”sinulta pois”, vaan kokemalla iloa myös hänen onnellisuudestaan vedät puoleesi iloa ja onnistumisia myös omaan elämääsi. Me ihmiset emme ole erillisiä.

Se, että unelmasi eivät toteudu silloin, kun todella voimakkaasti toivot niiden toteutuvan, johtuu siitä, että ”yrität uskoa” unelmiisi. Ja yrittämiseen liittyy aina epäuskon tunnetila. Yrität siis tehdä itse asioita, jotka kuuluvat vetovoiman lain ja universumin tehtäviin, etkä siis SALLI toivomiesi asioiden tapahtua. Ja tällöin oma tunnetilasi on unelmasi taajuutta matalampi.

Jos siis koet toivottomuutta, epäuskoa ja pettymystä, niin lopeta VÄLITTÖMÄSTI unelmasi ajatteleminen. Sillä juuri tällaisella hetkellä et  voi saavuttaa unelmaasi, vaikka se olisi jo aivan valmis vastaanotettavaksi. Ja tämä johtuu siis siitä, että SINÄ et ole valmis, sillä taajuutesi poikkeaa unelmasi taajuudesta. Luota prosessiin, luota siihen, että pääset kyllä tavoitteeseesi, mutta sinun tulee seurata korkeamman minäsi ohjausta, ei siis yrittää itse suunnistaa sumussa, jonka aikaansaa siis oma matala tunnetilasi ja epäuskosi. Sillä korkeammalla minälläsi on hallussaan KAIKKI viisaus, mitä universumissa ja korkeimmassa tietoisuustasossa on olemassa, kaikki se ”data”, jota tarvitset unelmasi toteutumiseen. Sillä sinä olet tuon korkeimman tietoisuustason ulottuvuus – ja olet sitä konkreettisesti aina myös käytännössä silloin, kun tunnetilasi on korkea.

Sallimisen tila, eli irtipäästäminen ongelmistasi, ”onnelliseen hetkeen tarttuminen”, on siis kaikkein tärkeintä, jotta kokisit elämässäsi tasapainoisuutta ja onnellisuutta. Älä yritä kontrolloida, mikä toiveesi toteutuu seuraavaksi, miten se toteutuu, milloin se toteutuu, ja kenen toimesta se toteutuu. Sillä kiihkeästi toivettasi ajattelemalla aktivoitkin toiveesi ei-olevaisuuden, siis sen puutteen, koska matalassa tunnetilassa siis  uskot toiveesi puuttumiseen, et sen olevaisuuteen, olemassaoloon. Toiveesi on olemassa korkeassa taajuudessa, kun taas itse olet matalassa taajuudessa silloin, kun yrität liian kiihkeästi toteuttaa toivettasi. Ja tämä taajuusero on AINOA syy siihen , miksi toiveesi ei toteudu.

Esimerkiksi, jos tarvitset rahaa, niin vaihtoehtoja rahan saamiseen on sinulla joka hetki tuhansia erilaisia. Mutta jos sinä tuijotat vain niitä mahdollisuuksia, joihin itse uskot, niin estät samalla noita tuhansia muita mahdollisuuksia toteutumasta. Samoin, jos toivot löytäväsi itsellesi puolison, ja yrität epätoivoisesti saada jonkun tietyn ihmisen kiinnostumaan itsestäsi, mutta tuo puolisoehdokas ei kuitenkaan ole todellisuudessa sellainen, jonka kanssa haluaisit viettää elämääsi – sinä vai kuvittelet,  että hän olisi sellainen –  niin keskittäessäsi kaikki ajatuksesi ja toiveesi tuohon yhteen ihmiseen, niin estät samalla itseäsi kohtaamasta niitä puolisoehdokkaita, joiden seurassa todella viihtyisit. Oli unelmasi siis millainen tahansa, niin älä YRITÄ tavoittaa sitä, vaan salli todellisen unelmasi toteutua. Ja näin siis tapahtuu aina, jos vain luotat universumin viisauteen, ja pysyt mahdollisimman usein korkeassa tunnetilassa – silti myös negatiivisia kokemuksiasi arvostaen, sillä ne selkeyttävät aina sitä, mitä todella toivot, eli ovat valinnanvapautesi edellytys.

Ja tästä johtuu, että koemme usein negatiivisia kokemuksia myös ollessamme iloisia ja huolettomia! Negatiivinen kokemus ilon keskellä, silloin kun elämäsi on jo selvästi menossa parempaan suuntaan,  on ikään kuin tarkentava kysymys, hienosäätöä: ”Olet uudistamassa elämääsi, ja olet usein iloinen. Haluatko siis edelleen pitää elämässäsi mukana myös tämän ei-toivotun asian, vai olisiko aika poistaa myös tämä aikansa elänyt osa elämästäsi?” Me siis ”sallimme” myös negatiiviset kokemuksemme, ollessamme korkeassa tunnetilassa.

Esimerkki tällaisesta tilanteesta on vaikkapa sellainen, että pitkään eroamassa ollut  pariskunta kokee suurta  iloa ja yhteenkuuluvuutta juuri ennen dramaattista eroa. Puolisot siis ”kohtaavat hetkellisesti toistensa korkeammat olemuspuolet”, mutta eroon johtava prosessi on jo kuitenkin tullut päätökseensä, eli puolisoiden tunnetaajuudet eivät enimmäkseen resonoi keskenään. Korkea tunnetila siis mahdollistaa lopullisen eron. Samalla tavalla moni elämään väsynyt ihminen saattaa kokea iloa ja helpotuksen tunnetta juuri ennen fyysistä kuolemaa. ”Pimeintä on ennen aamunkoittoa” sanonta sen sijaan kertoo siitä, mitä tapahtuu tuon lopullisen eron tai kuoleman JÄLKEEN. Eli muutos on aina lopulta kuitenkin toiveidemme mukainen, ei siis koskaan ”menetys”.

Negatiivisten kokemustemme merkitys ja suunnaton arvokkuus paljastuu siis meille aina jälkeen päin, eli mitä suurempaa tuskaa koet, kun joku asia ei menekään mielesi mukaan, niin sitä selkeämmin tulet eräänä päivänä huomaamaan, kuinka tärkeää oli, että et saanut omaa näennäistä toivettasi väkisin runnottua läpi, vaan universumi suunnattomassa viisaudessaan ohjasi sinua kohti todellista, sydämesi toivetta.

Siksi on tärkeää hyväksyä aivan kaikki, mitä meille elämässä tapahtuu, tärkeänä osana prosessia, eli arvostaa kohtaamiamme vastoinkäymisiä tienviittoina, jotka estävät meitä kokemasta vielä suurempia onnettomuuksia.

Kärsimys on siis aina tarpeetonta, oli elämäntilanteesi aivan millainen tahansa. Voit joka hetki löytää kuitenkin JONKIN positiiivisen asian, johon voit keskittyä, ja jonka avulla tunnetilasi kohoaa, ja saat käynnistettyä positiivisen tapahtumaketjun. Ja mitä vaikeampi tilanteesi on, ja mitä keuemmin vaikeutesi ovat kestäneet, niin sitä voimakkaampi on myös toiveidesi virta, jolloin se kuljettaa sinua nopeasti ja tehokkaasti kohti unelmaasi, jos vain antaudut virran vietäväksi, eli luotat virran voimaan.

Ja mikä kaikkein tärkeintä: Luotat siihen, että seuraamalla iloasi olet AINA kulkemassa varmasti toivomaasi suuntaan.

Kaikki ajatukset, joita on koskaan ajateltu, ovat ikuisesti olemassa. Kaikki sanat, joita on koskaan lausuttu, ovat ikuisesti olemassa. Ja kaikilla noilla ajatuksilla ja sanoilla on tietty värähtelytaajuus, ja se taajuus on sama, kuin missä tunnetilassa ne on ajateltu ja lausuttu.

Kuvittele kaikki nuo ajatukset ja sanat suunnatomina virtoina (me ihmiset emme ole erillisiä, ja myös ajatuksemme ja tunteemme ovat yhteisiä). Masennuksen tunnetilassa syntyneet ajatukset ja sanat ovat synkkiä ja toivottomia. Kun olet masentunut, ja tunnet itsesi täysin arvottomaksi, pelokkaaksi ja voimattomaksi, niin mieleesi tulvii siis juuri noita synkkiä ajatuksia, sillä tunnetaajuutesi on sama, kuin tuon ”synkän virran” taajuus. Ei siis ihme, että moni masentunut päätyy itsemurhaan, sillä vapautuminen noista tuskallisista ajatuksista tuntuu todella vapauttavalta – ja siis pelkkä ajatuskin niistä vapautumisesta tuntuu syvässä masennustilassa ”oikealta” ratkaisulta. Sillä itsevihakin on korkeampi tunne, kuin tunne täydellisestä arvottomuudesta.

Sellaiset ihmiset, jotka ovat olleet pitkään masentuneita, ja jotka ovat kokeneet paljon vaikkapa kiusaamista (masentuneet ja kiusaajat ovat samalla tunnetaajuudella), mutta ovat jo onnistuneet tuntemaan myös kohottavaa ja voimaannuttavaa tunnetta eli vihaa, mutta ovat kuitenkin joutuneet esimerkiksi kasvatuksen tai muun sosiaalisen syyn takia patoamaan tuon vihan sisäänsä –  niin sellaiset ihmiset manifestoivat mieleensä ajatuksia ajatusvirrasta, jossa ovat kaikki väkivaltaiset ja kostonhimoiset ajatukset.

Eli sellainen ”mielisairas”,  joka kertoo, että sai ”hengiltä” käskyn tappaa toinen ihminen, puhuu totta. Hän on ollut kostonhimoisten ajatusten taajuudella, ja vastaanottanut ajatuksensa tuosta hyvin negatiivisesta virrasta. Ja kun häneltä myöhemmin kysytään, miksi hän teki veritekonsa, hän ei osaa selittää tapahtunutta muuten, kuin että ”sai käskyn” tehdä niin. Sillä hyvin matalassa tunnetilassa rikoksen tehneen ihmisen tunnetilakin kohoaa yleensä teon jälkeen (viha on vapauttava tunne), jolloin voidaan sanoa, että teko tapahtui ”mielenhäiriössä”

Jos ihminen on suuren osan elämästään hyvin matalassa tunnetilassa, eli todella kaukana oman korkeamman minänsä taajuudesta, niin hänen negatiiviset tunnemuistonsa ovat vetovoiman lain aikaansaamien negatiivisten kokemusten vuoksi niin voimakkaita, että vaikka jokainen ihminen on myös päivittäin korkeassa tunnetilassa – ainakin hetkittäin – niin negatiiviset tunnemuistot ja tunnetilat vetävät tällaista ihmistä magneetin tavoin mataliin taajuuksiin. Samalla kuitenkin jokainen negatiivinen ajatus luo tällaisen ihmisen korkeamman minän taajuudelle valtavasti positiivista (ei-toivottu luo aina toivottua), mutta jos tällainen ihminen ei kuitenkaan salli itselleen positiivisia kokemuksia, niin ristiriita hänen sisällään vain kasvaa koko ajan, sillä perusolemukseltamme me kaikki olemme puhdasa rakkautta, eli korkeamman tietoisuuden ulottuvuuksia.

Vihan ilmaisemisen mahdollisuus – siis myös ilman väkivaltaista käytötä – tekisi hänen tunnetilansa kohoamisen mahdolliseksi, mutta koska vihaa ei pidetä ”sopivana” tunteena monissa kulttuureissa ja yhteisöissä, niin viha kertyy tällaisen ihmisen sisälle kuin paine painekattilaan. Syyllistämiseen ja syntiin keskittyvä uskonto on myös  tällaiselle ihmiselle todella tuhoava ”apu”, jos viha ja aggressio vain demonisoidaan, vihaa tuntevaa syytetään syntiseksi, häneltä vaaditan ”nöyryyttä”, eikä hän siis saa ikään kuin  huutaa julki omaa mittaamatonta arvokkuuttaan vihaamalla. Ja vaikka tällaisen ihmisen tunnetila kohoaisi hänen tuntiessaan  hengellisessä kokouksessa ”uskoontulon” kokemuksen (usko värähtelee korkealla taajuudella), niin jos hän ei ymmrrä, mistä tuossa tunnetaajuuden kohoamisessa TODELLA on kysymys, niin hän tuleekin riippuvaiseksi juuri tuosta kyseisestä uskonnosta tai lahkosta, jonka ”jumala” näytti aiheuttaneen tuon tunnetilan kohoamisen. Kyse ei siis kuitenkaan olut ”jumalasta”, vaan siitä, että hän itse salli oman tunnetilansa kohota päästämällä irti masennuksesta, luovuttamalla, siis uskomalla ”korkeampaan”,ja tuon korkeamman apuun.

Tällaiset uskovaiset ovat myös usein hyvin tuomitsevia muita uskontoja ja maailmankatsomuksia kohtaan, ja myös vihaisia ja peloissaan , sillä sisimmässään he pelkäävät menettävänsä korkean tunnetilansa eli uskonsa, ja ovat myös usein katkeria ”jumalalle”, joka ei tunnukaan  vastaavan aina heidän rukouksiinsa, mikä johtuu siis siitä, että negatiivisessa tunnetilassa lausuttu rukous on aivan eri taajuudella, kuin salliminen, eli vastaus.

Esimerkiksi aggressiivinenkin hevimusiikki on tästä syystä siis paljon vapauttavampaa ja ”kohottavampaa” masentuneille, kuin vaikkapa synkät uskonnolliset virret!

Jos siis koet olevasi tavalla tai toisella elämässäsi umpikujassa, niin salli itsesi tuntea myös vihaa ja raivoa, jotka kohottavat tunnetilaasi edes hieman. Et siis tunne olevasi vihaisena enää täysin voimaton, vaan otat ”kohtalosi omiin käsiisi”. Sillä jos jäät toivottomuuden, arvottomuuden, pelon ja masennuksen tunnetilaan, niin vastaanotat jatkuvasti ajatuksia tuosta synkkien ajatusten kollektiivisesta virrasta, ja todellisuutesi, ja myös tulevaisuutesi, näyttää siksi äärimmäisen synkältä. TODELLINEN todellisuutesi taas on aivan päinvastainen, kaikkien toiveidesi ja unelmiesi täyttymys – et vain matalasta tunnetilastasi johtuen havaitse sitä! Masentuneen ja pelkäävän todellisuus on siis aina ”väärä todellisuus”, matalan tunnetaajuuden luoma harha, jossa kyllä suuri osa ihmiskuntaa elää, ja uskoo tuon todellisuuden todeksi, koska vetovoiman laki saa nuo masentuneet myös kokemaan uskomustensa mukaisia kokemuksia. Eli se mihin uskomme, niin juuri sellaisena koemme elämämme ja maailmamme.

Tunne siis vihan vapauttava voima aina tarvittaessa – vaikkapa yksin ollessasi – mutta älä kuitenkaan jää vihan taajuudelle, vaan pyri ajatuksiasi tietoisesti kohdistamalla kohti toiveikkuutta, uskoa, ja rakkauden ja ilon tunteita, eli TIETOA siitä, että olet kaikkivoipa Luoja.

Sillä aivan kuten negatiivisissa tunnetiloissa manifestoit mieleesi ajatuksia tuosta synkästä ajatusvirrasta, niin samoin korkeissa tunnetiloissa ollessasi manifestoit ajatuksia mieleesi iloisten ja toiveikkaiden ajatusten kollektiivisesta virrasta. Ja todellisuutesi muuttuu siis aina vetovoiman lain vaikutuksesta juuri sellaiseksi, kuin millainen tunnetilasikin on.

Tietoisena Luojana sinulla on täydellinen vapaus ja valta luoda itse oma todellisuutesi. Valitse siis iloinen ja rakkautta täynnä oleva todellisuus, ja nauti elämästäsi!