Ei ihan vielä…

Jepjep… viimeviikolla oli siis se päivä, kun piti vaihtaa tavarat päittäin eksäni kanssa. Yllättäen taas vaihteeksi eksälleni tuli menoja ja vaihto ei onnistunut. Ajattelin, että hän ilmoittaa sitten kun on valmis taas sopimaan tavaroiden vaihdosta ja tässä on taas viikko vierähtänyt eikä ole kuulunut pihaustakaan koko äijästä. Tuntuu siltä, että häntä ei voisi vittuakaan kiinnostaa koko asia. Minulle olisi tärkeää saada tavarani takaisin ja palauttaa hänelle omansa, sillä kuten viimeviikolla kirjoitin se on minulle, kuin lopullinen eron sulkija. Tuntuu, kuin olisin kahleissa edelleen suhteeseen koska ilmoille on jätetty vellomaan asia joka täytyisi hoitaa jotta molemmat tai varsinkin minä saisin eron käsiteltyä loppuun. Sisälläni myllää vihaa, mutta samaan aikaan kaipuuta ja surua. Mikä minua vaivaa?! Miksi suren ja kaipaan tuollaista vittupäätä joka jätti minut ja hyvä niin, sillä en tiedä olisinko itse siihen pystynyt. Miksi ikävöin ihmistä, joka ei nähnyt läheskään niin paljon vaivaa suhteen eteen kuin itse tein? Voisi siis taas todeta, että eron toipumisessa on tullut takapakkia. Ikävöin eksääni samaan aikaan, kun löydän syitä miksi meidän ei olisi pitänyt olla yhdessä. Olenko jonkinlaisessa järkeilyvaiheessa? 

Jotenkin minusta tuntuu välillä etten ole vieläkään ihan tajunnut, etten elä enään parisuhteessa. Jooh aluksihan sanoin, että baareissa en jaksa alkaa ravaamaan ja ettei olisi edes kavereita jotka lähtisivät… Noh olen nyt jokaisena viikonloppuna eron jälkeen käynyt baarissa joten ehkä se väite meni nyt vähän vikaan, mutta se ei ole se pointti tässä. Pointtina on se, että myös jokaisena kertana baarissa olen saanut iskuyrityksiä ja oivoivoi… Vaikka iskiöiden joukossa on ollut potenttiaalisiakin tapauksia olen torjunut samantien, koska päässäni kummittelee edelleen ajatus, että seurustelen vaikka en seurustele. Vaikea selittää, mutta sanotaan näin, että kun seurustelin olin hyvin lojaali ja nyt se lojaalius on tavallaan jäänyt päälle. Tosin tämä varmasti kielii myös siitä etten ole vielä valmis uusiin suhteisiin tai minkäänlaisiin kanssakäymisiin if you know what I mean…. 

Tämä viikko meni näissä tunnelmissa, ehkä ensiviikko olisi parempi. 

Ps. Pitää lopettaa krapulassa tänne kirjoittelu, ei kulje ajatukset 

 

 

Suhteet Rakkaus Ajattelin tänään

Lopullista

Viikko taas vierähtänyt niin nopsaa, että hupshei. Tuntuu melkein, että erosta olisi jo vaikka kuinka kauan vaikka eihän siitä vielä kovin kauaa ole, näyttäisi siis siltä, että aika tosiaa parantaa. Edelleen on haikea fiilis ja ikävä, mutta sehän kuuluu asiaan. Tänään voi olla, että tulee taas hiukan ahdistava olo, kun sovimme eksän kanssa tavaroiden vaihdon. Ihmetyttää ja suorastaan vituttaa, kun miesten pitää muuttua heti eron jälkeen kunnon vittupäiksi ja ilkeiksi vaikka itse olisivat jättäneet eikä olisi mitään syytä olla vihainen jätetylle… Oli sellainen tappelu sekin, kun koetettiin päästä yhteisymmärrykseen tavaroiden vaihtopäivää sovittaessa. Minunhan se tässä pitäisi olla katkera ja vihainen, mutta koen sen olevan turhaa, tilanne on mikä on ei se mihinkään muuttuisi. Muistot jää ja elämä jatkuu, näin tätä järkeilen mielessäni. Tänään on se päivä, kun erosta tulee lopullista, tai näin sen koen kun tavarat palautetaan toisillemme. Siitä tulee se haikea ja samalla ehkä helpottunut fiilis yhtäaikaa, kun ei ole enään mitään syytä palata. 

Tänään voi siis olla vähän surkea mieli, joten hemmottelen itseäni kunnolla ja pyrin tekemään kaikkea mukavaa, jotta tämä erosta toipuminen ei ihan menisi plörinäksi, kun on niin hyvin mennyt tähänkin asti. Olen suorastaan yllättynyt, että näinkin hyvin olen pystynyt toipumaan. Ja mikä vielä yllättävämpää olen tehnyt sen yksin itseäni hoivaten ja kuunnellen, enkä rynnimällä samantien laastarisuhteeseen tai kerännyt mieslaumaa ympärilleni. Joillekkinhan se tyyli sopii ja en tuomitse, teinhän itsekkin sitä joskus, mutta koen tämän eron kohdalla, että se toipuminen on tehtävä rauhallisesti ja omalla painollaan yksin ilman häiriötekijöitä. 

Siispä nyt kauppaan ja valmistautumaan myöhempään mahdolliseen ahdistuksen tukehduttamiseen läjällä jäätelöä, keksejä ja muita lohtuherkkuja. Ah…ero, mikä ihana tekosyy! 

Suhteet Rakkaus Ajattelin tänään Syvällistä