Miksi mies ei vastaa viestiin?
Olemme tunteneet jo pitkään, nähneet satunnaisesti. Sitten se iskee, muutaman viestin jälkeen: ihastun häneen, hänen viesteihinsä, siihen kuvaan, jonka olen hänestä saanut. Hän tuntuu mukavalta, kirjoittaa hyvin ja onhan hän myös niin söpö! Oikea saalis! Olen ihastunut siihen huomioon, jota saan häneltä. Siihen jutusteluun ja vitsiin, jota heitämme. Pidän hänen känniviestejään hauskoina, vaikken edes ymmärrä niitä. Hän ei oikeastaan sano mitään, mutta minusta on niin upea mies!
Leijun ja odottelen hänen viestejään. Tämä tuntuu niin hyvältä ja oikealta. Törmäänkin häneen vähän väliä. Jännittää, en tiedä mitä sanoisin ja miten olisin hänen kanssaan.
Viestejä ei kuitenkaan tule, viikko kuluu. Lopulta päätän ottaa itse yhteyttä ja sovimmekin tapaamisesta. Olen innossani. Vihdoinkin! Näemme, puhumme, suutelemme. Kaikki on upeaa ja täydellistä…omissa mielikuvissani. Hän laittaa jotain viestejä, ei puhu tapaamisesta. Kysyn. Hän haluaa siirtää sitä. Ok, kuka sitä nyt sairaana haluaa treffeille. Ja kyllähän häntäkin harmittaa treffien siirtyminen.
Menee taas viikko, enemmänkin. Masentaa. Tutkin hänen facebookiaan ja katselen hänen kuviaan. Miten söpö hän onkaan. Mistä hän pitää, ketä nämä hänen kaverit oikein on, onko naisia? Seuraan pakkomielteisesti hänen profiiliaan, kun ei muutakaan ole.
Sitten häneltä tulee joku hauska viesti. Vastaan siihen, hän hiljenee. Menee pari päivää. Minua alkaa vituttamaan. Tässäkö tämä oli, tämä upea mies? Tämä tissiposki, jolle on liian vaikeaa edes suoraan sanoa, ettei kiinnosta?
Tarina lienee tuttu. Näitä on turha jäädä murehtimaan. Turha edes kuvitella, että tälle hiljaisuudelle on olemassa selitys. Sellainen selitys, jonka jälkeen meistä vielä tulee pari. Pitää vaan hyväksyä, ettei häntä kiinnosta. Piste.