Ensimmäinen ilta kun ei ole virkistävää tuulta, lämpöä on siis riittänyt. Aamuni meni uima-allas kiireissä, tämän jälkeen pudottelin puusta 3 kg luumuja, kaivoin kivet pois ja hillosin. Pieni lepotauko hikisen lämpimän urakan jälkeen. Tytär preppasi koulutehtäviään keittiössä ja kylän kirkonkellot alkoivat soittaa klo 12.00 hän laittoi oven kiinni, että ei häiriinny moisesta kellojen soittelusta (samalla hän kuitenkin WhatAppasi ystäviensä kanssa). Itse nautin kellojen äänestä vaikka soittelisivat ympäri vuorokauden, itseasiassa niin tekevätkin. Kellot soittavat keskipäivällä moneen kertaa että koko kylän väki varmasti huomaa, että nyt on lounastauko ja siesta.

Isäntämme oli luvannut tehdä simpukkakeittoa illalliselle joka oli fantastico, minä puolestani jälkiruoan ”Clafoutis di albicocche” italialaisen ohjeen mukaan. Minulle annettiin ohje käsiini ja siitä se sitten lähti. Kysyin rouvalta onko hän ihan varma tästä? Tänään meille tuli tanskalainen pariskunta vieraaksi, suurin osa asiakkaista tulee saksasta ja itävallasta. Tällä hetkellä viereisessä huoneessa käydään kiivasta keskustelua äiti/tytär, tytär 16 vuotta haluaisi sukeltaa yöhön! Tytär on ollut hippaamassa joka ilta tällä viikolla. 

Eilen tapaamamme enkun ope ei sitten tullutkaan tänään, näin ne asiat täällä muuttuvat hetkessä. Miksiköhän näki vaivaa edes tavata meitä eilen. Tänään tapasin rva Chefin ja huomenna alkaa kokkikoulu. Huomenna illalla lähdemme pop/jazz konserttiin lähitienoolle. 

Pikainen päivitys eiliseltä. Osa päivän töistä jäi tekemättä nk. ’mahdottomien’ kiireiden vuoksi, jotka olivat viedä rouva ja nonna jalkahoitoon läheiseen kaupunkiin. Lounaalle kotiin ja matka jatkuu kohti Albaa, mihin olimme menossa tapaamaan perheen tyttären englannin kielen opettajaa. Uskotte varmaan kuinka innostunut tytär oli, vähempää ei olisi häntä asia voinut kiinnostaa. Hän saa kesällä kerrata kieltä talven laiskottelun jälkeen. Sain nautiskella yksinolosta molemmissa kaupungeissa  ja käväistä hieman alennusmyynneissä Albassa. Ilma oli painostava ja hetken päästä alkoikin sataa vettä, eipä raikastanut ilmaa, päinvastoin. Koko päivän varjoista ja lämpötila 28 astetta. Kävimme kotimatkalla mahtavassa luomukaupassa jossa oli loistava valikoima tuotteita ja ne hinnat, voi veljet miten huokeita. Olisin viihtynyt kaupassa koko päivän tutkimassa mitä kaikkea siellä myydään. Takaisin talolle, illallinen, koira ulos ja nukkumaan. No tulihan siinä päivälle pituuttakin. 

Täällä on vaikea ohittaa naapuritalot puhumatta kenellekään, kaikkien kohdalla on pysähdyttävä hetkeksi vaihtamaan kuulumiset. Tädit huutelevat parvekkeilta kilpaa ja kertovat mitä ovat saanet aikaan. Vastapäinen rouva juoksi portille näyttämään kuinka hän oli värjännyt (jollakin metodilla) T-paidan jossa oli hänen edesmenneen koiran siluetti. Sitä sitten ihmettelimme tovin ja siitä saatiin pulputusta ja naurua aikaiseksi vaikka kuinka. 

Nyt hyppään housuihini ja lähden altaalle etsimään kuolleita sisejä suodattimista. Voikaa hyvin kaikki.