Mun pitää vs. mä saan

Aika muuttaa ajattelutapaa, kelailin tänään aamupäivällä, kun valitin taas turhista jutuista. 

Pitäis siivota.

Pitäis lähtee lenkille.

Pitäis käydä kaupassa.

Pitäis siirtää matkakuvat kamerasta koneelle.

Pitäis vaihtaa lakanat.

Pitäis laittaa ruokaa.

Aloin miettiä, miten alkoi väsyttää vain se ajattelukin siitä, että pitäisi yhtä sun toista. Päätin suhtautua asiaan toisin ja tämä oli lopputulos:

Saan siivota. Mulla on ihana koti, jonka saan ihan itse siivota juuri sellaiseksi viihtyistäksi, missä on hyvä olla. En asu enää solussa, jossa joutuisin siivoamaan toisen sotkuja tai miettimään aikaa, milloin olisi sopivinta imuroida ketään häiritsemättä. Sotken itse, siivoan itse. Saan nauttia itse siivouksen lopputuloksesta. Ja lopulta siivoaminen voi olla aika rentouttavaa, kun laittaa hyvät musat soiamaan ja antaa mennä.

Saan lähteä lenkille. Mulla on kaksi toimivaa jalkaa, jotka ovat kunnossa ja joilla voi lenkkeillä. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Lisäksi mulla on käynyt superhyvä tuuri, kun olen päässyt osaksi ihanaa adidasheimoa, tavannut siellä superihania tyyppejä, joiden kanssa treenaaminen on kivaa ja motivoivaa ja joiden Instagram-päivityksille hymyilen joka kerta niitä selatessani.

Saan siirtää matkakuvat kamerasta tietokoneelle. Hei, c’mon, mä pääsin matkalle ja mulla on oma kamera. Pääsin toisellekin ja mulla on maailman ihanimpia ystäviä, joiden kanssa matkustaa. Eilen olin yhden kanssa Tallinnassa, viime kuussa toisen kanssa Lontoossa. Tallinna-juttuja siis vielä tulossa  – stay tuned!

Saan vaihtaa lakanat. Mulla on maailman ihanin mies, jonka kanssa olla ja elää. Vaihdan lakanat meidän yhteiseen sänkyyn mielelläni. Ja mikä ihanampaa, kuin nukahtaa sunnuntai-iltana puhtaisiin lakanoihin ja niiden tuoksuun.

Saan laittaa ruokaa ja syödä. Mä voin mennä kauppaan ja ostaa ruokaa – juuri sitä ruokaa, mitä haluan. Mun ei tarvitse tuijottaa kaupassa hintoja sentin tarkasti (toki kiinnitän hintoihi huomiota, mutta ne eivät aina päätä ostoskassini sisältöä), vaan voin miettiä mitä tekee mieli. Saan syödä terveellisesti ja ruokaa on aina riittävästi. Kaikilla ei ole. Ja vaikka ruoan laittaminen ei ole aina mun lempipuuhaa, on sekin parhaimmillaan ihan hauskaa ja ainakin yleensä opettavaista.

 

Vaihtamalla ajattelutapaa, oli päivä hetkessä positiivisempi. Sadekin lakkasi ja sain lähteä lenkille kastumatta.