Googlasin kiitollisuuspäiväkirjan

Googlasin tänään kiitollisuuspäiväkirjan. Nyt on sen aika. On hetki, jolloin voin vielä pelastautua kiireen ja negatiivisuuden oravanpyörästä. Hetki, jolloin mulla on vielä mahdollisuus kääntää ajatukset työntäyteisestä ruuhkasyksystä iloisempiin asioihin ja ottaa se tavaksi.

Lomien välissä uppouduin hetkessä duuniin, vaikka olin juuri hetkeä aiemmin päättänyt tehdä toisin. Päättänyt tehdä vähemmän tunteja, tehokkaammin. Päättänyt muistaa, että arjessa on paljon muutakin, vaikka kunnianhimolla on tapana kolkutella olkapäätä säännöllisin väliajoin.

Nappaan siis itseäni niskasta kiinni ja alan listaamaan asioita, joista olen elämässäni onnellinen. Niitä asioita, jotka senkin päivän aikana onnistuivat, kun kaikki tuntui menevän päin puuta. Googlen tuloksessa kiitollisuuspäiväkirjasta sanottiin näin: 

Kiitollisuusharjoitus suuntaa huomiosi pois epäonnistumisista ja pettymyksistä ja vahvistaa itsetuntoa ja omanarvontuntoa. Toisaalta kiitollisuudentunteet suojaavat stressaavien ja negatiivisten elämänkokemusten ja kriisien keskellä.

Tänään..

…olen kiitollinen ihanasta avomiehestä, joka kävi kaupassa mukisematta, vaikka olin luvannut mennä. Kokosi vielä päivällisbuffetinkin meille kahdelle hymyssä suin.

…olen kiitollinen siitä, että voin liikkua ja jaksan juosta yhä pidempiäkin matkoja tauosta huolimatta. Lähdin fiilistelylenkille, juoksin 10,5 kilometria ja palasin kotiin hyvän fiiliksen kera.

…kiitän siitä, että mulla on kesälomaa jäljellä ja voin tehdä sen kahden viikon aikana vielä mitä ikinä keksin ja haluan. Hieman matkakassaakin olisi säästössä reissua varten.

…viidentenä ja päivän viimeisenä asiana olen kiitollinen ihanista ystävistä, joita mulla on liuta. Tänään etenkin siitä yhdestä, joka lainasi mulle patjaa ja imuria tiukassa elämäntilanteessa ja auttoi mua selviytymään isosta haasteesta. Selviydyin. Nyt elämä taas hymyilee ja voi ympyrä sulkeutuu ekaan kiitollisuuden kohteeseen.

Google muistutti myös, että

Kiitollisuus estää ihmisiä pitämästä hyviä asioita elämässä itsestään selvyytenä. Se myös suuntaa huomion nykyhetkeen.

Kiitollisuuspäiväkirjani jatkukoon jo vaikka heti huomenna. Myöhemmin myös blogissa.

-Noora