Motivaatiota lenkille

Kaverit ihmettelevät usein, miten jaksan juosta. Mikä saa lähtemään lenkille kerta toisensa jälkeen, vaikka laji on tappavan tylsä ja puuduttava (ei siis mun mielestä, vaan heidän). Minäpä kerron, miksi kankean itseni lenkkipolulle kerta toisensa jälkeen ja säilytän motivaation lenkkeilyyn. Näillä vinkeillä ehkä joku toinenkin saa helppoutta omaan juoksemiseensa tai vaikkapa kävelylenkille.

1 Uusiin paikkoihin tutustuminen 

Saan usein motivaatio boostin lenkkeilyyn siitä, että mietin etukäteen mistä kaikkialta voisin juosta. Ehkä joukossa on paikkoja, joissa en ole hetkeen tai jopa koskaan käynyt. Ehkä paikka on mulle rakas tai muuten vaan erityisen kaunis tai houkutteleva. Kotikaupungissani vuosien jälkeen lenkkeillessäni, sain lisämotivaatiota vanhoista nostalgisista paikoista – halusin mennä tuonne ja sitten sinne ja sitten vielä tuonne. Joskus en suunnittele reittiä ennakkoon, mutta ajattelen matkan varrella asioita, kuten mitähän on tuon kulman takana tai minnehän tuo tie johtaa.

2 Kivat juoksuvaatteet

Joo tiedän, on pinnallista sanoa, että motivaatio lenkkeilyyn kumpuaa vaatteista, mutta uskon sen olevan monilla niin. Kun juoksuvaatteet on sellaiset, joissa viihtyy ja jotka vetää päälleen mielellään, on paljon helpompi lähteä lenkille. Mulle tämä pätee muihinkin lajeihin, kuten esimerkiksi tanssiin ja salitreeniin. Kun vaatteissa on hyvä olla ja ne ovat toki ulkonäön lisäksi myös toiminnalliset, on urheilu kivempaa.

3 Mielenterveys

Juokseminen pitää mut hengissä, voisin sanoa. Poikaystävälläni oli tapana sanoa ”mee ja juokse ittes kivaksi”, kun olin pahalla tuulella. Ja hän oli oikeassa; palasin aina lenkiltä hymy huulillani huolimatta siitä kuinka stressaantuneena sinne lähdin. Nykyään lähden lenkille ajattelemaan; siellä ratkeavat monet ongelmat ja arjen kiemurat, joiden kanssa olen ollut solmussa ehkä jo pidempäänkin.

4 Kunnon kohentuminen

Liikunta on aina hyvästä ja juokseminen on yksi helpoimmista lajeista pysyä kunnossa. Samalla kannustan kaikkia olemaan itselleen armollisia; ei aina tee mieli juosta, ei munkaan. Niinä päivinä motivoin itseni lenkille ajatuksella, että voin kävellä halutessani. Harvoin päädyn kävelemään, mutta jos päätyisinkin, ei se olisi maailman loppu. Joskus ei vaan jaksa ja sekin on ok. Pääasia on, että edes yrittää ja mieli virkistyy raittiissa ilmassa vauhdista huolimatta.

5 Kisat

Kilpailu itsessään ei ole enää motivaatio top 5:ssä, mutta erilaisissa juoksutapahtumissa vallitseva tunnelma on. Tapahtumissa tunnen aina suurta yhteenkuuluvuutta satojen, ehkä tuhansien ihmisten kanssa, joita en ole koskaan ennen nähnytkään. Kaikki juttelevat toisilleen, onhan meillä yhteinen puheenaihe. Reitin varrella ihmiset kannustavat kaikkia, eivät vain omia tuttaviaan. Kyynel vierähti puolimaratonilla syksyllä poskelleni, kun Vantaan puolimaratonilla pienet lapset kannustivat kaikkia (myös mua!) etunimellä. Nimi luki siis numerolapussa. Se oli NIIN mahtavaa! Ja matkan varrella myös juoksuseurasta voi tulla hyvä fiilis, vaikkei vaihdettaisi sanakaan.

Kiva, jos saat näistä vinkeistä motivaatiota lenkkeilyyn. Mulla ainakin tuli taas mieletön hinku päästä pian juoksemaan! :)

Noora