Inspiraatiota helposta hömpästä

Tiiätkö, kun joskus tulee vaan se tunne, ettei kirjoittamisesta tule mitään? Silloin tekisi mieli kupata taas koko blogi ja uskotella itselle, ettei osaa kirjoittaa. Luulen, että kyse ei ole kuitenkaan siitä. Mulla tunne blogin lopettamisesta tulee silloin, kun istun päivät pitkät koneella töissä ja en jaksa avata sitä enää kotona. Tai silloin, kun aiheita putkahtelee päähän lenkillä, mutten muista niitä enää kotona. Tai silloin, kun olisi hyvä aihe, mutta tekstiä ei meinaa syntyä millään. Ja ennen kaikkea silloin, kun tekstiä syntyy, mutta sitä ei saa jäsenneltyä järkeväksi kokonaisuudeksi mitenkään.

Oon huomannut, että kirjoitusinnon herättämiseen ja inspiraation ruokkimiseen toimivat loppujen lopuksi aika yksikertaiset jutut.

• Yritän muistaa olla ottamatta itseäni liian vakavasti. Blogi on mulle kiva harrastus, paino sanalla KIVA. Kukaan ei pakota mua kirjoittamaan, mutta haluan tehdä sitä, että muistaisin näistä päivistä ne parhaat jutut myös vuosien päästä.
• Kirjoitan helppoa hömppää. Mitä selkeämpi tai paineettomampi aihe sitä helpommin juttua lähtee syntymään. Jos siis tulee mieleen joku kiva, inspiroiva aihe, pyrin kirjoittamaan siitä heti, vaikka julkaisuajankohta tulisi myöhemmin. Joskus laitan paperille vaan ajatusten virtaa ja samalla saattaa syntyä jotain julkaistavaakin. 
• Rentoutuminen toimii myös aina. Esimerkiksi juoksulenkillä tupsahtaa usein mieleen uusia aiheita. Etenkin metsässä ja meren rannalla juokseminen auttaa ajatusten flowhun positiivisesti.
• Teen jotain ihan uutta. Kokeilen uutta harrastusta, matkustan uuteen paikkaan, testaan uutta reseptiä ja ennen kaikkea nautin tekemisestä. En tee koskaan asioita vain blogijuttujen synnyttämiseksi, vaan alan usein ajatella bloggaamista silloin, kun löydän itseni uuden ääreltä. Matkoiltakin palatessani ajatukset tulevaisuudesta ovat aina lähtöhetkeä kirkkaammat. ”Täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle” ei ehkä olekaan ihan perätön juttu.
• Kuvien selailusta saan myös aiheinspiraatiota. Otan paljon kuvia puhelimella ja järjestelmäkameralla. Liian usein hyvätkin otokset jäävät hyödyntämättä ja kun jonain tylsänä hetkellä niitä selailen, saattaa mieleen juolahtaa kyseisen päivän tai hetken tapahtumista blogiinkin sopiva aihe. Esimerkiksi tämän blogin kuvituskuva on otos Koh Changilta, jonne matkustin viime vuonna tähän aikaan. Pitäisi ehkä kirjoittaa sopivassa välissä tuosta ihanasta viidakkosaarestakin.

Millaiset jutut sua inspiroi kirjoittamaan tai tunnetko koskaan tuskaa siitä, että blogi ei päivity tai päivittäminen ei enää huvita?

-Noora

P.S. Tähän tekstiin meni n. 10 minuuttia, kun aihe oli helppo ja ajankohtainen ja luovuin paineesta lopputuloksen suhteen jo alussa.