Koh Chang – vinkit viidakkoon

Thaimaasta on vuosien varrella tullut yksi mun ykköskohteista. Monet ihmettelevät, miksi mennä samaan paikkaan kerta toisensa jälkeen, mutta matkoistani Thaimaahaan ei vielä yksikään ole ollut toisensa kaltainen.

Viime talvena toteutin yhden haaveistani ja lähdin ensimmäistä kertaa matkaan yksin. Olin pitkään unelmoinut pidemmästä reppureissusta. Erottuani pitkästä suhteesta oli elämässäni vihdoin paikka toteuttaa suunnitelmani. En kuitenkaan ollut täysin varma päätöksestäni, olinhan päivätöissä ja aika rikki elämästä. Päätin kuitenkin ottaa kalenterissa häämöttävästä 10 päivän lomasta kaiken irti ja suunnata reppuni kanssa Aasiaan.

Jokaisella matkalla olen oppinut arvokkaita asioita itsestäni ja siitä, mitkä elementit tekevät paikasta mulle kivan. Tällä kertaa oli tärkeintä tehdä matkasta mahdollisimman helppo ja silti itsenäinen. En halunnut kohteeseen, jossa olin ollut aiemmin, vaikka suosikkini Koh Lanta ja Koh Tao vetävät mua edelleen puoleensa vedenalaisten maailmojensa vuoksi. En halunnut vilkkaaseen kaupunkiin, enkä turistirysään. Halusin välttää kohteita, joissa kuulisin suomea tai joissa olisi liikaa ihmisiä. Karttaa tovin tutkittuani päädyin Koh Changiin.

Miten Koh Changille pääsee?

Koh Changille kuljetaan Tratin kautta, jonne pääsee Bangkokista niin bussilla kuin lentämälläkin. Lensin Bangkokin kautta Tratiin ja ostin kentältä kuljetuksen aina perille saakka. Lauttamatka kesti noin puoli tuntia. Yksi Thaimaan parhaista jutusta on paikallisten organisointikyky. On kyse sitten kuljetuksista tai retkistä, rintaan lätkäistään tarra, jonka perusteella ihmiset ohjataan oikeisiin lauttoihin ja lava-autoihin. Eikä koskaan vielä ole mennyt pieleen.

Hotellia Thaimaassa valitessani, vältän isoja komplekseja. Plussaa on hyvä aamiainen, kiva uima-allas ja rannan läheisyys. Olen aamuisin liian kärsimätön etsimään ruokapaikkaa tai päivän ensimmäistä kahvikuppia. Ja musta on ihana ajatus päästä syömään aaamiaista hotellin terassille lyhyen matkan päähän. Rakasta aamuhetkiä ja etenkin lomalla maisemien ihailu aamupalapöydästä samalla päivän ohjelmaa suunnitellen on ihan parasta.

Minne majoittua Koh Changilla?

Koh Changilla majoitussijainnin miettiminen oli haastavaa, sillä parhaan rannan titteli vaihteli lähteestä riippuen. Päädyin Kai Bae Beachille, jossa on pieni keskusta, mutta myös kaksi ihanaa rantaa. Turistimpi vaihtoehto olisi ollut satamaa lähempänä oleva White Sand Beach, kun taas sitä kaikkein reppareinta meininkiä Koh Changilla tarjoilee Lonely Beach.

Mitä tehdä Koh Changilla?

Tuo 8 päivän loma Koh Changilla juuri oikean mittainen, mutta jos aikaa olisi ollut 2-3 enemmän, olisin hakeutunut muutamaksi päiväksi myös Koh Changin eteläpuolella sijaitseville Koh Makin ja Ko Kutin saarille. Koh Changilla kaikki elämä keskittyy saaren länsipuolelle, jonka ehtii koluta lavataksien kyydissä muutamissa päivissä.  Poimi alta vinkit Koh Changin rannoille.

Lonely Beach

Lonely Beach oli alueista oma suosikkini. Kai Baelta pääsi sinne 50-100 bahtilla. Välillä jouduin pulittamaan matkasta 150 bahtia, koska matkustin yksin eivätkä taksikuskit halunneet edetä yhden kyytiläisen kanssa. Ymmärrettävää, mutta paikoin tosi ärsyttävää. Lavatakseissa Kai Baelta Lonelylle kannattaa tarrata tiukasti penkistä kiinni; mäki on paikoin tosi jyrkkä ja mäessä kyydistä maisemia ihaillessa tai kuvatessa, voi tulla nopeasti tiukat paikat. Meinasi yhdestä Go Prostakin tulla entinen, kun kuski väisti apinaa. Hups!

Lonely Beachin alue on vilkas, mutta rento. Reppureissaajien tunnelma välittyy kaikkialta. Alueen majoitukset ovat eniten bungalow-tyyppisiä, yksinkertaisia hostelliratkaisuja. Rantaan johtaa useampi katu, joiden varrella on kivoja thaimaalaisia ravintoloita, pikaruokapaikkoja, kahviloita ja baareja. Kadun varrella on kauppoja, joissa myydään kaikkea rantaleluista ja -asusteista aurinkorasvoihin. Paikka oli yllättävän rauhallinen päiväsaikaankin.

Lonely beachin ranta on ihana! Rantaan johtavan tien päässä on kaksi kivaa ravintolaa, joissa voi ihailla päivällä merimaisemaa ja iltaisin ehkä yhtä maailman siisteintä auringonlaskua. Samoilla leveyksillä on myös ihana joogapaikka. Testasin aamujoogaa ja oli ihanaa. Auringonlaskujoogan vaihdoin bisseen ja kevätrulliin saapuessani paikalle. Loman spontaanit päätökset kunniaan.

Rannan ainoa huono puoli on lasku- ja nousuvesi; täällä et nimittäin pääse ottamaan aurinkoa ennen iltapäivää veden korkeuden takia. Iltapäivällä samoilin rannan toisessa päässä majaa pitävän kookosvesikojun luo ja siemailin herkkuani pillillä kookospähkinästä samalla kirjaa lueskellen.

Lonely Beachilla maijailevat myös saaren (kaikki) apinat. Ne päivystelivät puhelinlangoillla ajotien varressa viidakon puolella. Näistä karvaisista kavereista ei mulle ollut mitään haittaa, olivat kyllä aika nopealiikkeisiä. Kuulin myöhemmin toisessa kohteessa vierailleelta ystävältäni apinatarinoita, jotka nostivat omatkin karvat pystyyn. Suosittelen noudattamaan varovaisuutta. Tällä kertaa kaiffarit popsivat vain banaaania puhelinlangoilla ja jahtasivat toisiaan kuvia nappailevien matkailijoiden iloksi.

Kai Bae Beach

Kai Bae oli oma majoituskohteeni saarella. Olin Kai Bae Beach Resort nimisessä hotellissa, jota parhaillaan laajennettiin ja mahdollisesti sen takia hintakin oli edullinen. Hotellilla oli tosi ystävällinen henkilökunta, oma hierontapiste ulkona, majoitusvaihtoehtoina sekä rivaribungaloweja että yksi hotellirakennus (+toinen varmaan jo tänä talvena valmis). Itse majoituin päärakennuksessa. Aamiainen tarjoiltiin rannassa olevassa ravintolassa, josta näkyi esteettä merelle ja iltapäivällä veden laskiessa rantaa pitkin saatoi kävellä viereiselle niin ikään kivalle (ja vähän vilkkaammalle) rannalle. Rannassa kävi myös päivittäin elefantteja kylpemässä, joka oli välillä aika hurjaa fanttien lompsiessa aurinkoa ottavien turistien seassa veteen. Onneksi näillä oli kaulassaan kellot, joiden äänen kuullessa saatoi vähän tsekata, mistä suunnasta tuhatkiloinen norsukaveri lähestyy.

Kai Baella oli myös keskusta, jossa oli kiitettävästi kauppoja ja ravintoloita sekä perustarpeet täyttävät 7/11 ja apteekki. Eniten tykkään street food-paikoista, joissa on aina paras (ja edullisin) ruoka.

White Sand Beach

White Sand beach on lähimpänä satamaa, Kai Baelta lavataksilla n. 20 minuutin päässä. Uimaranta oli vaikeakulkuinen päivällä nousuveden vuoksi, baarinpitäjillä oli täysi työ saada pöydät ja penkit pysymään maan kamaralla veden huuhtoessa niillä juomiaan nauttivien jalkoja.

Alueella on enemmän ostosmahdollisuuksia, mutta turistitunnelma alkoi ahdistaa. Paras kokemus White Sand Beachilta olivat iltamarkkinat, joissa oli ihanaa street foodia ja kiva tunnelma. Kuulin sattumalta näistä markkinoista keskustelun ja päätin körötellä sinne viimeisenä iltana. Satuin samaan lavataksiin kahden suomalaisen tytön kanssa. Kuultuaan minne olin menossa, hekin seurasivat mua paikalle.

Bang Bao Pier

Bang Baon kelluva satama-alue sijaitsee saaren eteläkärjessä, jonne taksimatka Kai Baelta oli niin ikään n. 20 minuuttia. Satama oli ainoa paikka jonne ja josta takaisin tullessani pulitin taksista vain 50 bahtia. En tiedä, mistä tämä johtui, mutta epäilen pitkän matkan maksaneen vähemmän matkalta kyytiin nousseiden suuremmasta todennäköisyydestä. Ekalla kerralla taksi ei tullut täyteen, mutta palatessa meitä oli lopussa lavalla jo 6 aikuista, 4 lasta ja yhdet vaunut, joka oli melkoinen lasti pomppuisalle reitille. Hengissä selvittiin kuitenkin.

Bang Baon satamasta lähtee paljon erilaisia meriretkiä. Tein yhden snorklausretken, joka oli pettymys, sillä näkvyyys vedessä oli tosi huono. Samoin harmitti veneiden suuri määrä samalla reitillä, aikatauluja ei oltu selkeästi ajettu ristiin. Bang Baon kelluvalla satama-alueella on pieniä turistikauppoja ja ravintoloita. Iltamatkaajan yllätykseksi ”kelluva keidas” kuitenkin suljettiin jo klo 21-22 aikaan. Sain syödä loppuun rauhassa, mutta pimeältä satama-alueelta taksin löytäminen (ja saaminen) osoittautui vähän jännittäväksi toimenpiteeksi. Loppu hyvin kaikki hyvin tälläkin kertaa.

Matkani Koh Changille oli ihana ja palveli nimenomaan tarvettani yksinololle ja ajatuksien järjestämiselle. Elämässäni oli tuolloin tapahtunut paljon lyhyen ajan sisällä ja tunsin seisovani risteyksessä, jossa mulla oli mahdollisuus päättää valitsemani suunta ja siitä aukeava tulevaisuus. Tuntui kuitenkin, etten olisi voinut tehdä noita isoja päätöksiä saamatta etäisyyttä tilanteeseen maapallon toiselta puolelta. Matka mahdollisti asioiden miettimisen ilman stressiä. Tällä hetkellä voin todeta valinneeni tuossa kohtaa oikein ja vaikka pitkää reppureissua ei vielä toistaiseksi tullutkaan, olen tosi onnellinen just tässä just nyt.

– Noora