Harrastusunelmia


Terkkuja Vierumäeltä! Kirjoitan tätä hotellihuoneen sängyssä, raajat levällään, super-rentoutuneena ensin päivän treenien ja lopulta herkullisen (vähän liian suuren) aterian jälkeen. Huh, se uunijäätelö oli ehkä liikaa, mutta sisäinen MasterChef-hifistelijäni halusi testata jotain uutta. Crosstrainingin ja sportjoogan saattelemana inspiroiduin fiilistelemään lajiunelmiani urheilun suhteen.

Suhteeni liikuntaan

Olen liikkunut koko ikäni. Ensin pelasin pesäpalloa 10 vuotta ja valmensin junnuja kolme. Teini-iässä aloitin tanssin. Parinkympin puolivälissä löysin juoksun, josta en joukkuesieluna ollut aiemmin pitänyt lainkaan. Miksi joku haluaisi viettää illat juosten yksin henkihieverissä pimeitä katuja tai metsäteitä? Molemmat vanhempani olivat tehneet tätä koko lapsuuteni, mutta oma kuntoni loppui jo kilometrin kuntotestissä. Lopulta annoin lajille vähän pitkäjänteisemmän mahdollisuuden ja lopputuloksesta voit lukea täältä.

Kaipuu joukkuelajien pariin

Tanssi tuli tauon jälkeen takaisin elämääni kolmenkympin kieppeillä, kirjoitin aiemmin taustaa sille täällä. Todistin tuolloin itselleni, miten tärkeä osa harrastusmotivaatiota on löytää kiva jengi, jossa treenata. Hetken kadoksissa ollut joukkusieluni heräsi. Kaipasin juoksun vastapainoksi ihmisiä ja kannustusta.Tänä syksynä aloitin jalkapallon osin samoista syistä. Halusin oman jengin. Tuntea kuuluvani johonkin. Vakiotreenit viikolle, joita odottaa. Ja oppia samalla jotain ihan uutta, mutta tosi kiinnostavaa. Kun kaikki haluavat toisilleen onnistumisia ja fiilis on positiivinen, jaksan viikko toisensa jälkeen lähteä treeneihin yhtä innoissani kuin ekalla kerralla.

Pari viikkoa sitten aloin googlailla harrastesählyjoukkuetta Vantaalta, johon pääsisi joskus pelailemaan. Ostin oman mailan joskus pesäpalloaikoina, kun välillä monipuolistimme treenejä sählyllä ja futiksella. Pelejämme seuratessa valmentaja totesi kerran lakonisesti, että älkää koskaan vaihtako lajia. Ei taidettu olla kovin lahjakkaita kummassakaan.

Kuva fillaroituani Porvoosta 45 kilsaa kotiin. Piti kokeilla sitäkin, kun olin jo edelliskesänä niin uhonnut.

Löysin sunnuntaisin pelaavan höntsä-sählytiimin, johon suunnittelen liittyväni viimeistään joulun jälkeen. Paikka on tosi lähellä kotiamme, joka on ehdoton plussa! Saattamme jopa mennä kentille yhdessä puolisoni kanssa. Se olisi superhauskaa! Tällä hetkellä treenailemme eri lajeja, eri paikoissa ja jopa eri viikonpäivinä, joten satunnainen yhteinen harrastus toisi lisää yhteistä aikaa.

Liikuntaa ”vähän kuin vahingossa”

Joukkuelajit eivät ole ainoita, joihin olen aikuisena hurahtanut. Kivoimpia ovat lajit, joissa tulee treenattua vähän vahingossa, tehdessä jotain tosi kivaa, mistä nauttii. Tanssi on hyvä esimerkki, samoin tennis, jota aloimme ilmaisen lähikentän vuoksi lätkiä puolisoni kanssa viime kesänä. Myös kiipeilyn kokeileminen houkuttaisi. Etsin vastikään netistä jotain ihan muuta ja päädyin Tapanilan Erän sivuille. Erä on tunnettu kiipeilyfasiliteeteistään ja bongasin lajin kursseja, joita järjestetään viikottain. Olisi siistiä päästä kokeilemaan. Jos oot joskus testannut, kerrothan, millaista oli!

Uusia lajeja tutuksi Vierumäellä

Vierumäki on osoittautunut ihan täydelliseksi minilomavaihtoehdoksi meille aktiivisille (lue: levottomille), joita pelkkä löhöily lomalla alkaa nopeasti kyllästyttää. Varasimme hotellihuoneen yhdeksi yöksi ekan kerran pääsiäisenä ja jäin koukkuun. Vierumäen 8 euron Active hours-tunneilla on helppo kokeilla uusia lajeja matalalla kynnyksellä. Tunneilla on ihan kaikenlaisia ja -tasoisia osallistujia. Pääsiäisenä menin  juoksukouluun, putkirullaukseen ja joogaan. Tänään crosstraining-treeneihin ja taas joogaan. Totean vielä, että kyseessä ei ole kaupallinen yhteistyö, tosin mielellään sellaisen joskus tekisin.

Huomenna menen kokeilemaan ekaa kertaa Barre-tuntia. Kaikki puhuvat sen tuovan esiin täysin uusia lihaksia ja palan halusta selvittää, mitä tällä tarkoitetaan. Palataan asiaan, jos hurahdan lajiin.

Mitä uusia harrastuksia olet löytänyt aikuisena tai palasitko vanhan lajisi pariin? Kommentoi alle!

Noora

Tähän liittyvät muut postaukset:

Liian vanha tanssijaksi

Näin musta tuli juoksija

Uusi harrastus aikuisena

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *