18: Se hieman erikoisempi jouluperinne
”Mun erikoinen jouluperinteeni on jättää lahjojen osto aina viimetinkaan ja aiheuttaa itselleni massiivinen joulustressi ennen aattoa. Jep, that’s me!”
Päätin joulukuun alussa kokeilla päivittäistä postausta tekemällä joulukalenterin jouluaiheista. Mun päivittäinen postaus on edelleen hengissä, vaikka tänään kinmyönnänkin tämän menneen jo hitusen viimetipalle. Jos haluat osaksi kalenterin sisältöjä, ota haltuun mun päivittäinen jouluäänestys Instagramissa @nooraroon.
18. luukku: Joulustressi
Mun erikoinen jouluperinteeni on jättää lahjojen osto aina viimetinkaan ja aiheuttaa itselleni massiivinen joulustressi ennen aattoa. Jep, that’s me! Tänään löysin itseni pohtimasta, vihaanko lahjojen ostamista? En tunnista itseäni tuosta ajatuksesta. Olen luonteeltani aika huomaavainen ja musta on ihana ostaa muille juttuja, joitaa he oikeasti tarvitsevat. Usein kaupoissa käydessäni saatan miettiä jonkin asian sopivan täydellisesti jollekin mun kaverille tai joku asia muistuttaa mua mun siskosta. Mutta joulun saapuessa mun on ihan jäätävän hankala saada ostettua tai löytää mitään kenellekään. En tiedä yhtään mistä se johtuu.
Ja kyllä, mulla on tapana stressaantua tällaisista asioista helposti. Inhoan sitä piirrettä itsessäni, sillä normaalisti en ole mikään stressaaja ja siedän painetta esimerkiksi työtehtävissä suhteellisen hyvin. Kiire harvoin stressaa mua millään tavalla, mutta epävarmuus on asia, joka saa puntin tutisemaan. Tällä hetkellä tuo epävarmuus kumpuaa siitä, ehdinkö toimittaa kaiken tarpeellisen ennen joulua. Lista on vielä liian pitkä.
– Lahjoja parille ystävälleni, siskolleni, vanhemmille ja siskon toiselle pojalle (toisen hoidin eilen).
– Jouluruokia kotiin. Haluaisin kovasti tehdä vielä laatikon omaankin jääkaappiin, vaikka aaton olemme kylässä.
– Makeaa syötävää aaton juhlintaan, jotka lupasin anopilleni hoitaa. R-A-K-A-S-T-A-N leipomista, eikä mua stressaa missään nimessä näiden hoitaminen. Ainoastaan aika, jota ei näytä olevan riittävästi.
– Tuomaan markkinat; lupasin nähdä ystävää glögin merkeissä ja haluaisin samalla ehtiä markkinoille hakemaan sitä maailman parasta joululimppua kimpaleen kotiin.
– Pikkujoulut. Jep, uskokaa tai älkää, meillä on vielä viikonloppuna yhdet. Niistä tulee varmasti ihan superkivat, en vaan tiedä yhtään mitä laitan päälleni tai mitä ostan salaisen pukin ”Nice & Naughty”-teemaiseen pakettiin. Tän miettiminen on ehkä kuitenkin tän listan hommista se kaikkein hauskin.
Tämän luukun alkuperäisen teeman piti olla joululahjat. En kuitenkaan voinut kirjoittaa pelkästään lahjojen ostamisen ihanuudesta tai pakettien kiinnostavien sisältöjen näkökulmasta olotilani ollessa jotain muuta. Älä kuitenkaan ymmärrä väärin, en mielestäni vieläkään vihaa lahjojen ostamista yleensä. Jostain syystä se vaan jouluna jää aina viime tinkaan ja yhdistettynä muihin menoihin ja to-do-listoihin menettää sen normaalin hohtonsa. En silti tiedä montaa parempaa asiaa kuin ne ilmeet, hymyt, naurut ja ilot, joita lahojen avaaminen ja saaminen ystävissäni ja sukulaisissani aiheuttaa. Toivon vaan, että onnistun täyttämään lahjakääreet asioilla, jotka tuottavat iloa eivätkä stressiä vastaanottajalleen.
– Noora