Myös 10 vuotta sitten oli poikkeustila
Muistatko vielä missä olit, kun tulivuori Islannissa purkautui ja aiheutti ilmatilan sulkevan tuhkakatastrofin 10 vuotta sitten? Facebook muistutti tänään päivityksestä, jonka tein tuolloin työkohteestani Teneriffalta. Olin matkaoppaana saarella ja suunniteltu kohteenvaihtolomani Suomessa lyheni silmänräpäyksessä kahdesta viikosta neljään päivään.
10 vuotta poikkeustilasta
Lieneekö kohtaloa vai silkkaa sattumaa, mutta kuten tänä keväänä, myös 10 vuotta sitten moni joutui laittamaan matkustussuunnitelmansa uusiksi. Lentokoneet eivät nousseet lainkaan, sillä lentäminen tuhkan sumentamassa ilmatilassa oli vaarallista. Jos tuhkaa olisi joutunut moottoreihin, seuraukset olisivat olleet kohtalokkaat.
Matkaoppaan kokemuksia Teneriffalla
Teneriffa kävi nopeasti ahtaaksi, matkustajien jäädessä saarelle loukkuun, uusien jo tultua kohteeseen. Oppaina jouduimme tiukan tilanteen eteen järjestäessämme ihmisille majapaikkoja ja seuratessamme viestintää katastrofista. Mieleeni ovat jääneet lukuisat autolla ajetut kierrokset saaren ympäri hotellihuoneisiin ja niiden auloihin suomenkielisiä tiedotteita jaellen.
Kirkkaassa muistissa on myös se yö, kun herätimme joukon matkustajia kotimatkalle, joka kuitenkin peruuntui lentoasemalle saavuttuamme. Opasurani yksi tiukimmista ja noloimmista paikoista oli, kun toivotin asiakkaille tottuneesti vahingossa mukavaa ”kotimatkaa”, lennättäessämme heitä joukon manner-Espanjaan, jossa hotellitilanne oli parempi. Eräs mantereella odottanut kollegani muistelee vieläkin hetkiä, kun itki väsyneenä ihmisten häneen kohdistamien turhautumisesta aiheutuneiden vihanpuuskien vuoksi hotellin vastaanoton takana piilossa. Ei ollut helppo jobi meillä!
Iltapäivälehdet kirjoittivat, että koneet eivät lennä ehkä kahteen vuoteen. Olimme saarella, joten voinet kuvitella asiakkaiden reaktiot otsikoihin. Pohdin jo vaihtavani saarta uiden tai veneellä, sillä olin menossa kesäkaudeksi Maltalle, Välimerelle. Maltalla kauden aloittanut edeltäjäni teki elämänsä bussireissun satapäisen asiakasjoukon kanssa Euroopan halki. Siihen meni muistaakseni lähes viikko.
Onnellisia loppuja
Lopulta pääsimme kotiin. Oli hieno hetki, kun Finnair naapurisaarelta kävi noukkimassa meidätkin kyytiin, ennen kun jatkoi matkaa Suomeen. Muistan lysähtäneeni väsyneenä, mutta tavattoman onnellisena koneen penkkiin. Vedin kuulokkeet korville ja eristin itseni asiakkaistani, joita koneen penkkirivit olivat täynnä. En ollut enää mitään velkaa kenellekään. Lentohenkilökunta sai hoitaa sen homman.
Ehkä paras kotiutumistarina oli kuitenkin sillä hotellin vastaanoton takana itkeneellä kollegallani: hän nousi lopulta manner-Espanjasta koneeseen, jonka kohteena luki vain ”Suomi, Finland”. Tuntia ennen laskeutumista, selvisi että koneen kohde on Vaasa. Pääkaupungista kiirehtinyt poikaystävänsä oli jo kentällä vastassa ovien avautuessa.
Huh, menee vieläkin kylmät väreet ja jopa kyyneleet näitä muistellessa. Tsemppiä kaikille Koronan takia jumiin jääneille ja toivottavasti pääsette pian kotiin!
Muistatko sä, missä olit tuon tulivuoren purkautuessa?
Noora