Karkumatka Tampereelle
Pari viikkoa sitten lähdimme ystäväni kanssa karkumatkalle Tampereelle. Reissu oli meille ennen kaikkea pako arjesta ja sen velvollisuuksista. Kaipasimme irtiottoa aikuisten kesken ilman jatkuvia keskeytyksiä, koiria, lapsia ja puolisojamme. Ja ennen kaikkea reissu oli oodi jo 25 vuotta kestäneelle ystävyydellemme.
Ystävyydestä ja lomantarpeesta
Tunnen usein pientä jännitystä reissuista etenkin jos matkaseura ei ole tuttu. Tällä kertaa en jännittänyt tippaakaan. En rehellisesti tiedä tunteeko kukaan tässä maailmassa mua niin hyvin kuin ystäväni, joten saatoin pakata mukaan kaikki iloni, suruni ja epävarmuuteni niiden lenkkareiden ja vaatteiden viereen.
Suunnittelimme matkakohdetta tovin, sillä idea syntyi täysin spontaanisti yhden sushidinnerin seurauksena. Lopulta päädyimme Hämeenlinnan ja Turun kautta Tampereelle, josta ystäväni varasi meille hotellin Scandic Koskipuistosta, ihan ytimestä. Mun tehtävä oli hoitaa junaliput ja hemmottelin meitä salaa nappaamalla 6€ lisähintaan vielä hytin, jotta säästyisimme maskit päällä hengailulta.
Tekemistä Tampereella
Matkasuunnitelmamme oli yhtä spontaani kuin toteuttajansakin, mutta löysimme kaupungista paljon kivaa tekemistä. Probsit myös yhdelle tanssijoukkuekaverilleni: hän tamperelaisena oli noin kuukautta myöhemmin ladellut mulle liudan tekemistä entisessä kotikaupungissaan. Tuolloin olin haaveillut matkasta vielä yksin ja ajatellut lojuvani eniten hotellissa.
Ratina ja ravintola Periscope
Suosituksesta suuntasimme alkuillasta Ratinan uuden kauppakeskuksen ”katolla” sijaitsevaan Periacope-ravintolaan. Näkymä illalla kaupungin valojen loistaessa oli tunnelmallinen. Tilasin samppanjaa samalla viikolla toteutuneen ekan kauppani kunniaksi. Listalla oli myös paljon erikoisia cocktaileja.
Tallipiha
Vaikka Tallipihan joulu ei tuona viikonloppuna ollut vielä alkanut, ihastuin alueen pikkuputiikkeihin. Ostin kotiin tuliaiseksi käsintehtyjä konvehteja ja piipahdimme myös nimeäni kantavassa Nooran putiikissa.
Lenkki Pyynikille ja vierailu Pyynikin tornissa
Lauantai-iltana heitimme lenkkarit jalkaan ja kipaisimme parin kilsan juoksulenkin Pyynikille. Lenkki nousi Pyynikin mäelle portaita ja askelmien jälkeen palkitsimme itsemme munkkikahveilla tornin juurella. Pyynikin torni mäen päällä on 26 m korkea ja sieltä näkee hyvin koko Tampereen yli (pääsymaksu 2€)! Tähyilimme Särkänniemeä ja läpikulkureissulta tuttuja siltoja ja otimme muutaman kuvan muistoksi.
Tampereen Muumimuseo
Sunnuntaina vierailimme hetken mielijohteesta Tamperetalon Muumimuseossa. Olin käynyt pari viikkoa aiemmin katsomassa Kansallismuseon Muuminäyttelyn, joka suppeudessaan oli vähän pettymys. Tampereen Muumimuseo oli paljon suurempi ja vietimme siellä lähes pari tuntia.
Vanhat muumitarinat ovat kiehtovia ja piti ihan palautella mieleen tarinoiden kulkua ja hahmoja. Yhdessä tekstissä jopa kerrottiin, että Nuuskamuikkunen olisi Pikku Myyn veli. Kyseenalaistimme väitteen, mutta homma jäi vähän kaivertamaan. Kotona katsoin heti muutaman jakson lapsuudesta tutumpia Muumilaakson tarinoita Mtv-palvelusta, sen verran suuren vaikutuksen museo teki.
Viikonloppu teki tehtävänsä
En muista, koska olisin viimeksi nauranut niin paljon kuin tämän reissun aikana. Muistelimme vanhoja, repeilimme tilannekomiikalle, jota meidän toilailuista ei puutu ja saunoimme lenkin päätteeksi hotellissa. Lauantai-iltana herkuttelimme tapaksilla ja viinillä hotellin naapurissa. Tuo viikonloppu hymyilyttää mua edelleen. Toivotankin isosti tervetulleeksi spontaanit lähilomat, kun toisten tapaaminen on taas sallittua ja järkevää.
Mikä voisi olla seuraava kohde?
Noora
