Mulle iskee yleensä lomalla aina suuri järjestelyvimma ja halu kytkeä kaikki rauhattomuus ja kaaos ympäriltäni. Silloin käyn läpi kaappeja ja elämääni kriittisesti ja tuskastun, kun vanhasta luopuminen tuntuukin liian vaikealta. Aloin näiden ajatusten saattelemana listata asioita, joista luopuminen on hankalaa, mutta joskus ihan pakollista.

Tavarat kaapeissa

• Englanninkieliset pokkari-kirjasarjat, jotka ovat olleet sairaan hyviä, mutta joita tuskin koskaan luen uudelleen. Olen ostanut kirjoista jokaisen lomalukemiseksi ja niiden sivut näyttävätkin siltä. Se on samalla vähän ällöä, mutta muistuttaa mua ihanista reissuista ulkomailla.
• Vaatteet, joita en ole pitänyt aikoihin, mutta joita pelkään ikävöiväni, jos kierrätän ne eteenpäin. Ihan hassua, mutta toisaalta kesällä tulee usein hinku luopua ”ylimääräisistä” syysvaatteista ja toisinpäin. Ja sitten on ne housut, joihin uskon vielä ihastuvani jonain päivänä. (Yes, I know!)
• Vanhat lenkkarit. Hyviä tossuja on vaikea löytää, mutta joskus kilsat vaan tulevat täyteen. Käyttämälläni merkillä myös mallit vaihtuvat sesongeittain, jolloin saman kengän uusi versio ei olekaan välttämättä yhtään sama.
• Vaatteet, jotka olen rakastanut puhki. Antakaa vinkkejä lempivaatteista luopumiseen! Annatteko niille uuden elämän? Sanotteko hyvästit ja pidätte läksärit ennen kun heitätte roskiin? En halua luopua, en halua!
• Liinavaatteet, jotka olen saanut lahjaksi, mutten usko koskaan tarvitsevani tai jotka eivät ole mieluisia. Tunnearvoa? Onko lahjan kierrättäminen rikos?
• Vanha lumilauta, joka kulkee edelleen, mutta on muuten täyyyyysin outdated. Pahinta luopumisessa on, etten usko löytäväni heti uutta tilalle ja jos ensi vuonna vaikka tuleekin lunta myös etelä-Suomeen.
• Vanha MacBook Air, joka toimii enää laturipiuhassa, mutta on voi niin täynnä kaikkia kuvia ja tiedostoja, joiden järkkäily veisi pienen ikuisuuden. Any tips? Olisiko tähän palvelu – voisin sellaisesta vaikka maksaa!

Ihmisiin liittyvät

• Ihmissuhteet, jotka ottavat enemmän kuin antavat. Vältän nykyään yhä herkemmin kuluttavaa seuraa ja valitsen tarkemmin kekkerit, joihin haluan osallistua. Onneksi mun ympärillä on tämän ansiosta lähinnä vain ihania tyyppejä <3 ! 
• Työkaverit aina duunia vaihtaessa. On ollut usein vaikeaa lähteä työpaikasta, jossa kollegoista on tullut kuin toinen perhe. Sekin vain on joskus välttämätöntä oman kehittymisen kannalta. Ja ne kivimmat onneksi säilyy ystävinä myöhemmin, ainakin jollain tapaa.
• Isovanhemmat, joista aika on jättänyt jo vuosia sitten. Heitä muistelen lämmöllä ja ikävöin edelleen. Mutta elämän kiertokulku on sitä pakollista luopumista. Pitää muistaa iloita kaikista päivistä, joita saa!

”Huonot” tavat

• Perfektionismi. Tälle omistan kokonaisen postauksen myöhemmin, kun saan sen valmiiksi. Mutta haluaisin osata elää vähän lungimmin ja uskaltaa olla epätäydellinen tietoisestikin.
• Silikonia sisältävät shampoot ja hoitoaineet. En halua sitä kamaa hiuksiini, mutta hitto, kun kiiltävät ja ovat niin kammattavat sen jälkeen. Ostin nyt palashampoon, jolle annan tilaisuuden ennen seuraavia purkkeja. Ehkä niitä ei enää tulekaan…
• Kilpailuhenkisyys, joka nykyään useammin alleviivaa huonouttani eri peleissä ja tilanteissa kuin boostaisi mua parempiin suorituksiin. Kirjoitin kilpailuviestistäni aiemmin täällä.
• Itseeni kohdistuva arvostelu. En osaa olla itselleni kovin lempeä, vaikka harjoittelenkin sitä kovasti.

Miscellaneous

• Valokuvat puhelimessa ja tietokoneella. Mulla on iiiihan liikaa kuvia ja otan kuvia aivan liikaa. Pahinta tavoissani on, etten juuri ikinä siivoa kansioitani tai muista järjestää niitä. Välillä ahdistaa suunnattomasti se kuvameri, joka näissä mainitsemissani laitteissa mua odottaa. Joskus tekisi mieli vaan buutata laitteet ja aloittaa alusta, mutta eihän niin voi tehdä, eihän?

Mistä sä et osaa luopua tai mistä luopumisen olet kokenut erityisen hankalaksi viime aikoina?

Noora

Lue myös:

Pienin askelin eroon vaativuudesta

Niskalenkki kilpailuvietistä

Viikko ilman sosiaalista mediaa