Heräsin aamuyöstä korvia vihlovaan kurkkukipuun. Tämä flunssa on kestänyt jo yli viikon, eikö sen olisi jo aika mennä. Nukuin huonosti vielä muutaman tunnin. Käytin koiran ulkona ja annoin ruoan. Palasin sänkyyn vertailemaan puhelimesta nykyisen ja tulevan kodin pohjapiirroksia.

Ennen rakennusprojektin alkua ajattelin aina, että mulla olisi selkeä visio unelmakodista. Odotin innolla pääseväni piirtämään pohjaa, hahmottelemaan huonejärjestystä ja suunnittelemaan koko komeuden sijoittelua tontille. Mutta toisin kävi.

Ikkunat ovat mielestäni yksi tärkeimmistä asioista kodissa. Niitä pitää olla riittävästi ja oikeisiin suuntiin, että valo pääsee sisään ja ajatus ulos.

Pohjan piirtäminen osoittautui valtavan hankalaksi. Neliöitä oli aina liikaa tai sitten joku huone oli unohtunut kuvasta. Kun yritin minimoida käytävien hukkaneliöt, pari huonetta jäi ilman ovea. No big deal… tai no, ehkä sittenkin. Lopulta käännyimme ruutupaperimme kanssa arkkitehdin puoleen ja istuimme yhden perjantai-illan hänen toimistollaan Lahden keskustassa.

Aamulla vertailin makuuhuoneiden kokoa ja ikkunoiden mittoja. Ikkunat ovat mielestäni yksi tärkeimmistä asioista kodissa. Niitä pitää olla riittävästi ja oikeisiin suuntiin, että valo pääsee sisään ja ajatus ulos.

Tulevan olohuoneemme ikkunat ovat listattomat. Jos rahat riittävät, voisimme jättää listat pois makuuhuoneestakin. Tässä tapauksessa jonkin pois jättäminen maksaa lisää, eikä toisinpäin.

Rakentamisen lähestyminen samalla innostaa ja jännittää kamalasti. Mutta niin varmaan unelmien toteuttaminen aina.

Smthng Good on blogi kahden pääkaupunkiseudulla aikuistuneen kolmekymppisen ja yhden labradorinnoutajan muutosta pääkaupunkiseudulta Päijät-Hämeeseen. Elämänmakuisia ja kaikenlaisia tunteita käsitteleviä tekstejä 35-vuotiaan yrittäjänaisen arjesta uudella paikkakunnalla.