Ihminen tarvitsee unta, ruokaa ja rakkautta
Tuon lauseen kuulin lääkäriltä, kun pohdin loman jälkeistä jet lag-väsymystäni vastaanotolla, jonne olin tullut ihan muista syistä. Lause resonoi. En usko olevani ainoa, joka ajattelee liikuntaa hyvinvoinnin kulmakivenä. Olin jet lag-väsymyksestäni huolimatta ollut edellisiltana pelaamassa futista, koska olihan kyseessä meidän ensimmäinen pelimme. Väsytti kamalasti. Uni oli ihan sekaisin loman jäljiltä ja painon tunne oli siirtynyt silmäluomista alaraajoihin.
Uni
Jos uni on sekaisin, ei kehoa saisi painostaa liikkeelle päivisin. Tulisi tehdä vain välttämätön ja kuunnella luontaista rytmiään menemällä nukkumaan vaikka vähän liian aikaisin. Itselläni on myös paha tapa säätää syömisiä liikunnan perusteella: ei tunnu yhtä hyväksytyltä vetää suklaapatukkaa mielitekoon, jos ohjelmassa ei ole ollut mitään urheilullista viikkoon tai kahteen. Kuitenkin unenpuute saa usein janoamaan makeaa enemmän kuin liikunnasta johtuva energiavaje. Ja jos väsyneenä tartun karkkipussiin, on mielen negatiivinen kierre valmis.
Ruoka
Ihminen tarvitsee ravintoa jaksaakseen. Keho kuluttaa energiaa, vaikka päivän ohjelmassa ei olisi yhtään hikiliikuntaa. Jet lag löi itseltäni sekaisin myös ruokarytmin. Öisin oli nälkä, mutta lounasaikaan ei. Illalla iski hirveä väsymys ennen, kun ehdin tehdä iltapalaa. Ja taas oli yöllä nälkä. Lääkärin sanat alkoivat kuulostaa järkeviltä. Ensin uni ja ruoka, sitten vasta kaikki muu.
Rakkaus
Mitä tulee rakkauteen, sen suhteen kaikki on elämässäni reilassa. Mutta senkin rooli tässä pyhässä kolminaisuudessa on helppo ymmärtää. Jos ihmissuhteissa ei ole kaikki hyvin tai olen tuntenut itseni yksinäiseksi kiireisessä elämänvaiheessa, on mielikin usein matala ja syntyy tunne siitä, että jotain puuttuu. Rakkauden läsnäollessa taas tunnen pystyväni mihin vaan. Ja vaikka usein sanotaan, että pitää rakastaa itseään ennen kuin voi rakastaa muita, mulla tämä pätee myös toisinpäin. Kun tunnen olevani rakastettu sellaisena kuin olen, olen enemmän se oma itseni, josta itsekin eniten pidän!
Otin lääkärin kehotuksesta pari viikkoa rennommin. Treenasin vain välttämättömän, menin nukkumaan aikaisemmin ja tein itselleni kunnon ateriat tarvittaessa muutaman suklaapalankin kera. Auttoi! Ja arvaa mitä! Olen saanut pidettyä loman jälkeen kiinni myös joogalupauksestani ja käynyt tähän mennessä jo lempeässä hot joogassa, faskian käsittelytunnilla sekä yin joogassa. Nykyään jo salin lämpöön ja hiljaisuuteen astuessani kehoni valtaa rauha. Nauroinkin eilen puolisolleni, että varmaan palautuisin vain joogasalin lattialla makaamalla.
Noora
Liittyy:
