#Storytime: luottokampaaja

Mulla oli useamman vuoden ihana luottokampaaja. Vähän mua nuorempi mimmi. Eloisa ja iloinen. Hän korvasi edellisen vakkarini samassa kampaamossa tämän jäätyä äitiyslomalle. Tuolloin vielä kauhuissani mietin, miten tukkani nyt käy. Mutta tämän uuden kanssa puhuimme alusta saakka samaa kieltä. Hän oli ensimmäinen, joka ei laittanut hanttiin, kun sanoin, että nyt otetaan vielä vähän enemmän.

Kampaajasta luottokampaajaksi on matkaa. Siihen tarvitaan muutakin kuin terävät sakset ja pari purkkia väriä. Tiedän monia, jotka haluavat kampaajalla ja hierojalla vaan istua hiljaa ja lukea lehteä tai vaikka nukahtaa (heh, nämä olisivat ristiin vähän outo combo). Mutta mulle parasta rentoutumista olivat luottokampaajan kanssa jaetut keskustelut. Puhuimme usein matkailusta ja vaihdoimme vinkkejä kohteisiin. Kuulin hänen hääsuunnitelmistaan lähes niin paljon, että tuntui kuin olisin ollut itse vieraana. Ja se oli ihanaa!

Lopulta kuulin myös hänen urahaaveistaan, halusta etsiä vielä omaa juttuansa kampaamon ulkopuolelta. Arvostin tätä liikettä suuresti, mutta ymmärsin sen samalla olevan tukkasuhteemme loppu. Mua jäi ihan harmittamaan, ettemme tuolloin lisänneet toisiamme Facebook-frendeiksi tai muuten enää pitäisi yhteyttä. Tuntui vähän kuin olisi menettänyt ystävän, vaikka näimmekin vain kerran kahdessa kuukaudessa.

Luottokampaajani vaihtaessa ammattiaan ja työpaikkaa, sain onneksi edellisen vakkarini äitiyslomalta takaisin. Ei mennyt kuitenkaan kuin pari kuukautta ja hänellä oli jälleen ilouutisia kerrottavana  perheenlisäyksen muodossa. Olin tosi iloinen hänen puolestaan. Samalla toki vähän peloissani, kenet löytäisin hänen tilalleen.

Nyt tukka on paahtunut kesän auringossa ja kiharapehko alkaa uhkaavasti rehottaa. Pyydänkin juuri sua, joka nyt luet tätä paljastamaan kommenteissa oman luottokampaajasi, jos hän on pk-seudulla. Siitä olisi suuri apu ja ehkä joku muukin löytää sieltä helmivinkin!

Noora

P.S. Tämän jutun inspiraationa toimi Trendin juttu, jossa Mert Otsamo kertoi, että hänellä on luottokangaskaupanmyyjä.

 

Muita #Storytime-postauksia:

#Storytime: Tukholman maraton

#Storytime: Soitin tuntemattoman ovikelloa

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *