Rai-rai-raitapaita!
Blogini on viettänyt melkoista hiljaiseloa opintojeni taas pyörähdettyä käyntiin. Blogipostausten näpyttämisen sijaan olen istunut tutkimusmetodiikan ja etiikan luennoilla, nököttänyt OYS:n ikkunattomissa luentosaleissa kiertoharjoitteluinfoissa 2 viikkoa, selviytynyt syksyn ensimmäisestä tentistä (toivottavasti, sillä tenttitulokset eivät ole vieläkään tulleet…), käynyt harjoittelujaksolla ensimmäisessä kiertoharjoittelupaikassa, aloittanut uuden opiskelijaterapian, pohtinut pääni puhki torstaisen publiikkipäivän asua ja kirjoitellut raportteja. Opiskeluhommien lisäksi olen palannut aikuisbaletin pariin sekä aloittanut voimajoogakurssin. Urheilun lisäksi olen aktivoitunut myös kultturellimmalla puolella ja ilmoittautunut kaikkien näiden vuosien jälkeen jälleen pianotunneille, jotka alkavat jo tällä viikolla! Huh. Olen myös kierrellyt kirppiksillä, käynyt ystäväni kanssa Zeppeliinissä shoppailemassa, käynyt toisen ystävän luona juhlimassa synttäreitä ja kihlajaisia, joutunut yli-innokkaiden puhelinoperaattorimyyjien ahdistelemaksi Ideaparkissa, vastaanottanut kauan odottamani Make Up Revolutionin tilauksen, sytytellyt ensimmäistä kertaa kynttilöitä tälle syksylle, ajanut pitkästä aikaa autolla, selättänyt itseni kokoisen pyykkikasan sekä yökyläillyt poikaystäväni lapsuudenkodissa, jossa anoppi oli ostanut minulle varta vasten ruokarajoitteideni vuoksi laktoositonta ja gluteenitonta palvikinkkua. Hän oli vain unohtanut, etten ole syönyt lihaa 7 vuoteen.
Kengät ja rannekoru: second hand. Housut: Gina Tricot. Paita: Cubus. Laukku: Seppälä.
Tässä asussa olin liikkeellä toissaviikonloppuna, kun vietimme ystäväni kanssa vaatimattomat 7 tuntia shoppaillen. Onneksi laitoin jalkaan nuo matalat nahkakengät, sillä päkiäni olisivat varmasti tehneet kuolemaa, jos olisin tepastellut koko päivän korkkareissa!
Tämän loppupäivän taidankin ottaa ihan vain rennosti ja kerätä voimia tuleviin seikkailuihin. Tällä viikolla kun on luvassa vielä pianotunti, joogaa, balettia, opiskelijaterapiaa, publiikki, pienet kandikahvikestit lähisuvulle ja kirjallisten töiden tekoa. Ensi viikko meneekin taas kiertoharjoittelussa, mutta onneksi viikonloppuna saan majoittaa Ouluun matkaavan ystäväni ja penkoa kirppislöytöjä Suurkirppiksellä. Jee! Postauksiakin on tulossa: luonnoksissa majailee kuvia Madeiralta, asuista ja kosmetiikkaostoksista.
Nyt kuitenkin keitän n:nen kupin teetä ja pistän aivot narikkaan Gossip Girlin avulla!
x Marjo
Olisi kiva kuulla lisää tuosta harjoittelusta! Minkälainen kiertoharjoittelu on? Monessako eri paikassa olette, kuinka kauaa ja minkälaisissa paikoissa? Entä katsotteko vain vierestä vai pidättekö niitä itse tai osallistutte muuten? 🙂
Mua myös kiinnostaa nämä asiat! Ja lisäksi, onko noi teidän harjottelut kuinka usein palkallisia? 🙂 oon kuullut, että neuvotteluvaraa on enemmän kun sote-puolella amkissa.
Niin, ja tuo palkka-asia: kiertoharjoittelusta ei luonnollisesti saa palkkaa, sillä olemme vain tutustumassa eri paikkojen toimintapoihin parin päivän ajan. 🙂 Logopedian opintoihin kuuluu kuitenkin pakollinen 4kk loppuharjoittelu 5. vuotena, josta on (paikkakunnasta riippuen) mahdollista saada harjoitteluajalta palkkaa.
Kiertoharjoittelu suoritetaan 4. vuoden syksyllä ja kiertoharjoittelussa opiskelijaparit pääsevät tutustumaan erilaisiin toimipisteisiin, jossa puheterapeutit työskentelevät. Harjoittelujaksot ovat tosi lyhyitä (2-3 päivää) ja kiertoharjoittelussa päästään lähinnä tutustumaan erilaisiin mahdollisiin työpaikkoihin ja tekemään jotain pientä arviointityötä. Kiertoharjoittelun suurin anti on se, että näkee puheterapeuttien eri toimintapoja ja erilaisia asiakkaita. 🙂 Harjoittelupaikkoina on mm. erityiskouluja, yliopistollisen sairaalan osastoja ja terveyskeskuksia. Itse pääsen käymään 4 eri paikassa kiertoharjoittelun aikana. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan pääse samoihin harjoittelupaikkoihin ja tämän vuoksi ennen harjoittelun alkamista kaikki kiertoharjoittelupaikat järjestävät infotilaisuudet, jossa toimipaikkojen eri asiantuntijat (esim. puheterapeutit, erikoislääkärit, erityisopettajat, psykologit, sairaanhoitajat ja kuntoutusohjaajat) kertovat omasta työnkuvastaan ja asiakasryhmistään, jotta kaikki opiskelijat saisivat mahdollisimman paljon tietoa eri toimipaikoista.