Ladataan...
Spasmit sekaisin

Dinolle kuuluu hyvää ja siksi täällä blogissakin on hiljaista.

Viimeisimmän postauksen jälkeen on ehtinyt tapahtua monenmoista. Dino on tällä välin täyttänyt kaksi vuotta, hän on oppinut tekemään kuperkeikan sekä jatkuvasti ja kasvavassa määrin harjoitellaan omaa tahtoa. On myös käyty TAYSissa Lastenneurologisella osastolla kaksivuotisseurantapäivässä. Ohjelmassa oli lääkärin ja psykologin tapaaminen sekä mini-ACTH –rasitustesti. Ehti fysioterapeuttikin antaa konsultoivan arvion Dinon liikkumisesta vaikka sitä ei ollutkaan päivään aikataulutettu.

Lääkärin ja psykologin tapaamisessa Dinon tehtävä oli pääasiassa leikkiä leluilla, kun taas meiltä vanhemmilta lääkärit kyselivät miten on mennyt ja mitä taitoja Dinolla on. Dinoa leikittäessään  he arvioivat hänen motorisia taitoja ja kommunikointikykyä. Lääkärikäyntien välissä Dinolle tehtiin Mini-ACTH-rasitustesti. Viime kerralla heinäkuussa tulos jäi muutamaa yksikkö vaille tavoitearvon ja silloin kortisonista jäi käyttöön enää vain stressiannos mutta ei enää päivittäistä annosta. Tällä kertaa toiveena olisi päästä viimeinkin käytön jälkeen kortisonista kokonaan eroon.

Mini-ACTH –rasitustestikin onnistui edellisestä poiketen hyvin. Hoitaja sai otettu verinäytteet nopeasti ja suonetkin löytyivät ilman ylimääräistä sorkkimista. Itkulta ei Dino säästynyt tälläkään kerralla mutta hän leppyi nopeasti, kun pääsi laboratoriohuoneesta pois ja odotusaulaan katsomaan akvaariokaloja.

Seurantapäivä sujui kaikin puolin mainiosti ja hyvillä mielin jäimme odottelemaan kotiin postitettavia tuloksia. 

Ladataan...
Spasmit sekaisin

Dino osaa jo vaikka mitä.

Puhuttu sanavarasto on vielä varsin suppea, mutta se laajenee päivä päivältä. Viime päivinä Dino on yrittänyt jatkuvasti toistaa sanoja  ja pari päivää sitten Dino yllätti iltapalalla yhtäkkiä aloittamalla laulamaan ja toisti uudestaan ja uudestaan ”i-ha-haa, i-ha-haa”. Laulua oli hänelle muutamaa hetkeä aiemmin laulettu.

Sen jälkeen, kun Dino oppi kävelemään, on motoriseen taitopankkiin kertynyt monta uutta asiaa. Dino on sen jälkeen oppinut kävelemään takaperin, pyöriä ympäri ja kurkaamaan jalkojen välistä, johon aina sisältyy innostunut ja hersyvä nauru. Jokainen uusi taito on hänestä itsestäänkin niin mahtava suoritus, että useimmiten onnistumisesta hän antaa valtavat aplodit itselleen innostuneen huudon kera.

Ja syytä onkin antaa aplodit, onhan näitä taitoja jouduttu odottamaan vähän tavallista pidempään ja jokaisen taidon kohdalla into siitä on valtava. Ylpeys uudesta taidosta on pakahduttavaa ainakin äidin mielestä. Edelleen jokainen uusi taito saa aikaan liikutuksen tunteen ja onnen siitä, että kaikki on nyt näin hyvin. 

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ja kurkistella maailman menoa välillä ylösalaisin :)

Ladataan...
Spasmit sekaisin

Tätä käyntiä edeltävästä käynnistä fysioterapeutin pakeilla oli ehtinyt vierähtää parisen kuukautta, pidettiin kesätauko. Tauon aikana Dino oli oppinut kävelemään ja arvelin sen vuoksi tämän käynnin jäävän viimeiseksi, sillä tapaamisia oli sovittu jatkettavan kunnes Dino oppii kävelemään.

Dino on osoittanut fysioterapeutille kaikkien käyntien ajan systemaattista jääräpäisyyttä. Hän ei ole suostunut tekemään mitään mitä häneltä on pyydetty tai mitä koitetettu ohjata tekemään. Välillä olenkin joutunut vakuuttelemaan fysioterapeutille, että kyllä hän sen osaa muttei nyt vaan tahdo täällä näyttää taitojaan. 

Tällä kerralla Dino oli kuitenkin täysillä mukana hommassa. Kävely oli tässä vaiheessa jo syrjäyttänyt polvikävelyn, joten viimein fysioterapeuttikin pääsi todistamaan sen omin silmin ja oli kehitykseen varsin tyytyväinen. Leikkitaidot hän arvioi Dinolla olevan kutakuinkin ikäluokan tasoa, sorminäppäryydestä ja hienomotorista taidoista Dino sai erityiskehuja. 

Ja näppäräsorminen Dino onkin. Hän jaksaa näpertää ja yhdistellä leluja toisiinsa kuten vaikka sujauttaa peräkärryn auton perään. Vaikka Dinon motorinen kehitys on ollut hidasta ja kaikki siihen liittyvät uudet taidot ovat tulleet viiveellä, niin hienomotorista näppäryyttä se ei ole koskenut, siinä hän on edistynyt kokoajan hienosti.

Fysioterapeutin käynti oli kuten arvelinkin viimeinen, koska tavoite oli saavutettu ja Dino kävelee. Jatkosta sovimme, että otamme yhteyttä mikäli Dino ei ole oppinut hyppäämään tasajalkaa ennen kuin on kaksi ja puolivuotias. 

Tähän voin jo nyt sanoa, että emme tule sen vuoksi tapaamaan. Dino on jo muutaman päivän ajan opetellut hyppimistä ja on opettelusta aivan innoissaan.

Pages