10 vuotta
10 vuotta sitten olin Porissa Metallican keikalla ja samaan aikaan järjestit siskosi kanssa legendaariset kesäjuhlat vanhempiesi luona. Porissa satoi kaatamalla ja mietin että olisin mielummin siellä juhlimassa. Kaiken lisäksi mulle iski paha flunssa päälle. Tulin yöllä vielä Helsinkiin ja lähdin joskus 4 aikaan aamuyöstä kuumeessa taksilla sun vanhempien luokse toiselle puolelle Helsinkiä, kun en kestänyt ajatusta siitä etten näkisi sua. Ja silloin siellä sun vanhassa huoneessa aamuyöllä päätettiin, että aletaan seurustelemaan.
Nyt 10 vuotta myöhemmin olen taas kuumeessa. Edelleen kaipaan sun viereen tällaisella hetkellä. Sun syli tuntuu yhtä tutulta ja tärkeältä kuin silloinkin. Ja edelleen mulla on perhosia vatsanpohjassa kun ei olla nähty hetkeen. Mutta moni asia on myös muuttunut. Ollaan kasvettu lapsista aikuisiksi, tai ainakin niin aikuisiksi kuin haluan koskaan kasvaakaan. Opiskeltu ja valmistuttu. Reissattu ympäri maailmaa ja löydetty omat intohimomme.
Tämän vuosikymmenen aikana oot opettanut mulle enemmän kuin osasin koskaan kuvitellakaan. Olet niin pitkäpinnainen, järjestelmällinen, rauhallinen, viisas ja auttavainen, että tunnen itseni jatkuvasti kärsimättömäksi, sotkuiseksi, hölmöksi ja monin puolin ihan sietämättömäksi. Ja silti jaksat mua aina, silloinkin kun olen ärsyttävä, kohtuuton, krapulainen tai muuten vain vaikea. Ja muistutat mua hädän hetkellä että ”this too shall pass”.
Uskon, että olen opettanut sulle huolettomuutta, seikkailunhalua, optimistisuutta, rohkeutta ja tietynlaista uskoa siihen että elämä kantaa. Ja sä olet puolestasi opettanut mulle kärsivällisyyttä, lempeyttä, pitkäjänteisyyttä, asioiden kyseenalaistamista ja itsestäni sekä muista huolehtimista. En tiennyt ennen että helteellä pitää suojata pää ja juoda vettä. Tai että pakkasella pitää olla hanskat, pipo ja takki kiinni.
Mun maailman turvallisin paikka on sun halin sisällä, vaikka välillä mua onkin vaikea saada halimaan. Oot opettanut että on ihan ok olla joskus tarvitseva ja pyytää apua. Ja autat aina. Huolehdit musta päivittäin niin monilla eri tavoin. Kannat aina kauppakassit kotiin, viet roskat, peset mun vaatteet ja huolehdit ettei meidän kasvit kuole.
Sun loppumaton tiedonjano on inspiroivaa ja rakastan sitä kun pauhaat silmät leiskuen jostain uudesta asiasta mistä olet innostunut. Oli kyseessä sitten uuden soittimen soittaminen, tähtitiede, biisien tekeminen tai mielenkiintoinen tyyppi, syvennyt siihen sellaisella pieteetillä ja kärsivällisyydellä jota en ole kellään aiemmin nähnyt. Jaksat aina viedä asiat joita aloitat loppuun. Kun itse innostun joka viikko uusista jutuista, minkä jalkoihin vanhat jää. Ja silti jaksat kiinnostua niistä mun uusista jutuista ja kuunnella mielenkiintoisena.
Rakastan kun oot mukana keskustelussa, oli kyseessä sitten mikä tahansa porukka. Osaat nimittäin aina viedä keskustelun paljon syvemmälle ja mielenkiintoisemmalle raiteelle mitä itse osaisin. Mun lempihetket on niitä kun ollaan kahdestaan ja keskitytään vaan toisiimme. Kävelyllä, treffeillä, saunassa tai vaikka kotona sängyllä makoillessa. Kun suunnitellaan meidän tulevaisuutta ja innostutaan asioista joita meillä on vielä edessä. Unelmoidaan suurista ja intoillaan toisen visioista.
Kiitos kun oot siinä. Ja toivottavasti oot vielä monta kymmentä vuotta lisää.