Pyöräilyllä

Yksi kivoimmista asioista asunnossamme on se, että meillä on pyörät käytössä. On ollut kiva taas pyöräillä pitkästä aikaa. Oma pyöränihän hävisi toissakesänä, enkä saanut aikaiseksi hankittua uutta koko viime kesän aikana. Pyörän häviäminen on edelleen melkoinen mysteeri, sillä en jotenkin usko että meidän hurjan rauhallisesta pyöräkellarista kukaan sitä olisi varastanut. Voi olla, että olen ollut niin uskomattoman hajamielinen että olen polkenut sillä johonkin, unohtanut että tulin pyörällä ja pyörä on jäänyt sille tielle. En kovin tosissani usko tähän skenaarioon, vaikka poikaystäväni mielestä tämä teoria kuulostaa eniten minulta.

No, oli syy mikä tahansa, nyt aion hommata uuden pyörän heti kun pääsen kotiin. Olin nimittäin unohtanut, kuinka kivaa pyöräileminen on. Ensimmäisen kerran kun satuimme suunnistamaan auringonlaskun aikaan rantakadulle, loksahti kyllä suu auki. Taivas oli j ä r k y t t ä v ä n kaunis. Ja mikä kuvasta ei näy, tie on todella korkealla, joten meri ja maisemat aukeavat ihan eri tavalla ylhäältä. Seuraavana päivänä päätin ottaa kameran mukaan, eikä maisemat olleet yhtään sen hullumpia silloinkaan. Tänne voisi melkeinpä polkaista joka ilta!

We have bikes in our apartment, that we are allowed to use whenever we want. It has been so fun. I have to get myself a new bike as soon as I go home. We’ve been going to the cliffs on the beach on the evenings to watch the sunset. The view is so amazing that it almost takes your breath away.