Mental Health Monday: Rutiinit
Olen lähiaikoina alkanut kyseenalaistaa monia asioita, joita on vain tottunut tekemään. Sitä välillä huomaa toimivansa jollain tavalla vain sen takia, että niin kuuluu tehdä. Kun miettii, palveleeko tämän tapa oikeasti minua parhaalla mahdollisella tavalla? Haluanko oikeasti tehdä näin, vain ajattelenko että sitä vain odotetaan minulta? Yksi näistä opituista tavoista on erilaiset rutiinit. Aamulla heti herättyä ampaistaan ylös ja painellaan suihkuun. Sitten syödään aamiaista, juodaan kahvia ja luetaan Hesaria ja pian onkin jo kiire töihin. Töihin kuljetaan samaa reittiä kuunnellen samoja radiokanavia ja illalla kotiintullessa samanlaiset rutiinit täyttävät päivämme.
Rutiinit ovat ihania loppujen lopuksi ja varsinkin nyt pitkällä reissulla niitä alkoi tosissaan kaipaamaan. En siis tarkoita, että niistä tarvisikaan luopua. Niitä omia rutiineita voi kuitenkin kyseenalaistaa ja miettiä, voisiko niitä muuttaa jotenkin hiukan nautinnollisemmiksi? Vaihtaa herätyskellon soittoääni johonkin ihanaan kappaleeseen, surrauttaa illalla jo aamupalasmoothie valmiiksi jääkaappiin ja tehdä aamuisin jotain mukavampaa kuin säntäillä paikasta toiseen. Köllötellä vähän pidempään sängyssä ja soittaa hyväntuulisia biisejä. Käyttää hetki siihen, että miettii mitä kaikkea kivaa päivä tuokaan tullessaan. Hypätä pyörän selkään bussin sijasta ja mennä johonkin kivalle paikalle ulos nauttimaan aamupalasmoothien.
Meillä kun on valta rakentaa monet asiat arjessamme juuri niin kuin itse haluamme. Olemme välillä vain tottuneet tekemään asioita, jotka tekevät meidät onnettomiksi. Olen itse tehnyt muutamia rutiineja, jotka tuovat päiviini paljon iloa. Kirjoitinkin jo tiibetiläisistä riiteistä, jotka teen heti herättyäni. Niiden lisäksi aloitan jokaisen aamun itsetehdyllä mehulla. Yleensä siinä tulee huitastua puoli kiloa porkkanoita jo aamupalan sivussa ja tulee sellainen energinen fiilis jo ajatuksen tasolla. Toinen rutiineista on jokaviikkoinen kauneudenhoitoilta, josta olen aiemminkin täällä kirjoittanut. Välillä itseään unohtaa hemmotella, joten siitäkin on kiva tehdä rutiini.
Uusimpana rutiinina olisi tarkoituksena aloittaa maalaaminen kerran viikossa. Nycissä tuli taiteiltua todella paljon, enkä halua että tapa jää muiden rutiinien jalkoihin. Vierastin ensin ajatusta, että maalaus olisi sellaista jota aloittaisi tekemään ilman inspiraatiota, mutta kuten olen itsekin sanonut, inspiraatio syntyy tekemisestä, ei toisin päin. Jos tiedän taiteilun toimivan itselleni tietynlaisena hengenravintona, miksi en tekisi siitä samalla tapaa rutiinia kuin esimerkiksi urheilusta? Ei lenkillekään aina tee mieli lähteä, mutta harvoin sitä jälkikäteen katuu.
Jotenkin se kuulostaa nyt vähän hölmön itsestäänselvyydeltä, että tottakai voimme itse valita omat rutiinimme, mutta silti itsellä kesti kauan ymmärtää se. Ehkä tämä saa jonkun muunkin kyseenalaistamaan omaa arkeaan ja sitä, tekeekö siinä tarpeaksi asioita omalle hyvinvoinnilleen vai onko monet asioista niitä, joita on vain tottunut toistamaan vuodesta toiseen?
Pictures: Tomi Taskula