Samanlaisuudessaan erilaisia

Kun lähdin intuitioni perässä Italiaan Vilman luokse, ajattelin hänen olevan todella mielenkiintoinen tyyppi, ja juuri sellainen kenen mielenmaisemaan olisi mahtava päästä tutustumaan. En kuitenkaan halunnut laittaa kohtaamisellemme mitään ennakko-odotuksia, sillä tiedän hyvin että blogin perusteella voi saada hyvinkin erilaisen kuvan ihmisestä.

Muutaman päivän intensiivisen yhdessäolon jälkeen en ollut yllättynyt siitä, kuinka mahtava tyyppi Vilma oli, sillä sitä olin odottanutkin. Olin kuitenkin yllättynyt siitä, kuinka samanlaisia olimme. Hän teki enneagrammi-testin, josta olen kirjoittanut täällä ja sai saman tuloksen kuin minäkin. Naureskelin persoonallisuustyyppimme kuvailulle: ”Neloset ovat samanlaisuudessaan hyvin erilaisia ja pelkkä tyypin kuvaileminen yhdenmukaisesti sotii Nelosen yksilöllisyyden kaipuuta vastaan”, sillä siltä se juuri tuntuikin. Olimme hyvin samanlaisia kaiken erilaisuutemme alla.

Yleensä kun tapaa aikuisiällä mielenkiintoisen tyypin, hän on usein niin erilainen kuin itse, että siihen kaikkeen uuteen vähän ihastuu. Vilman kanssa kaikki tuntui hyvin tutulta ja luonnolliselta, ei niinkään uutuudenviehätykseltä, vaan sellaiselta että jännityksen oli heti korvannut jonkinlainen luottamus. Olimmekin jakaneet vaikka mitä jo ensimmäisen illan aikana toisillemme. 

Sen takia tuntui että voi ottaa heti rennosti, ja kaikkien perusjuttujen ohella kävimme myös paljon hirmu mielenkiintoisia keskusteluja. Istuimme terassilla yömyöhään punaviinilasit kourassa ja pohdimme kaikkea determinismistä avaruuteen ja asioiden sattumanvaraisuuteen sekä erilaisiin jumalakäsityksiin. Vilmasta huokuu älykkyys ja tiedonjano erilaisia asioita kohtaan, jota todella arvostan ihmisessä. 

Koko matka oli aivan fantastinen ja parasta siitä teki upeat tyypit, joihin pääsi tutustumaan. Lentokoneessa kotiinpäin tullessani mietin vain, kuinka hienoa on, että työni on tarjonnut minulle näin paljon uusia ihmissuhteita vielä tämän ikäisenä.