Ulkona.

Katselin Levin reissun kuvasaldoa ja mietin, kuinka hyvin ihminen voikaan, kun viettää suuren osan päivästään ulkona. Miksi silti kaupunkioloissa tulee vietettyä niin paljon vapaa-ajastaan sisätiloissa? Miksi ylipäätään emme vain tee niitä asioita, joista tiedämme tulevamme parempivointiseksi? Olen ollut jotenkin levoton viimepäivinä, eikä tätä oloa ole suinkaan helpottanut se, että olen istunut naama kiinni tietokoneen sinisessä valossa tai maannut löysänä perunasäkkinä sohvan pohjalla katsoen HBO:ta kaiken vapaa-aikani. 

Melkein hävettää myöntää, että vaikka luonto on kauneimmillaan tällä hetkellä, en silti ole viihtynyt ulkona koko viikkona varmaan tuntia kauempaa. Onnekseni sain eilen Mariannan koiran hoitoon, joka on mainiota lenkkiseuraa ja samalla pakottaa huonommallakin säällä pukemaan ne kumisaappaat jalkaan ja menemään ulos. Tänään aamulla olimme aamukävelyllä jo kuuden jälkeen. Kallio oli melko maaginen siinä taianomaisessa valossa, kun kadut olivat aivan tyhjinä.

Floridassa ollessamme aloitin melkein jokaisen aamuni pienellä kävelyllä kuunnellen Murhalesken muistelmia Anneli Auerin lukemana. Pitäisi ehdottomasti ottaa aamulenkit taas jokapäiväiseksi rutiiniksi. Tuntuu että energiaa on paljon enemmän heti aamusta, kun on päässyt haukkaamaan hiukan raitista ilmaa ja karistanut samalla unihiekat silmistään. 

Kohta lähden jo toiselle kävelylle tuon karvaturrin kanssa. Termariin päiväkahvit mukaan, napikuulokkeisiin uusi äänikirja, kunnolla päälle ja syksyn luontoa ihastelemaan. Iltapäivällä näen vielä kummipoikani, jonka olen luvannut viedä seikkailupuistoon, joten tänään saa olla ulkona melkein koko päivän. 

Tässä vielä vähän kuvatunnelmia Suomen luonnosta! <3

*Pr matkan Leville tarjosi Levin matkailu