KEPEIN MIELIN KEPEÄÄN ELÄMÄÄN
Kirjoitin matkalla ollessani onnellisuuteni muodostuvan todella pienistä asioista: rantahiekasta, pitkään nukkumisesta ja niin edelleen. Isoja asioitahan nuo ovat, joku kommentoija totesi. Ehkä niin, ne ovat kuitenkin meidän monien saatavillamme nyt kun kesälomakausikin on alkanut. Ei niistä nauttiakseen tarvitse matkata maailman ääriin.
Ehkä pienillä asioilla tarkoitinkin aineettomia asioita. Tai ainakin niitä, mitä ei kaupasta voi ostaa. Sellaisesta mitkä ei paina selkärepussa tai pölyty nurkissa. Nycissä tallustelin menemään ilman laukkua. Oli kummallisen kevyt olo. En huomannut tarvitsevani päivän aikana mitään mitä minulla ei ollut mukana. Se sai minut pohtimaan, kuinka paljon turhaa tavaraa raahaan päivästä toiseen mukanani. 
Tämä sama lainalaisuus pätee kaikkeen muuhunkin. Me kannamme mukanamme välillä henkisiä taakkoja, vaikka niistä ei ole meille mitään hyötyä. Harmittelemme pitkään jo tapahtunutta asiaa tai stressaamme tulevasta, mikä ei välttämättä edes tapahdu. Alkumatkan reissasin yhden parhaan ystäväni kanssa ja meillä on onneksemme kummallakin yhtä kepeä suhtautuminen vastoinkäymisiin. 
Päätimme,että emme vaivu epätoivoon vaikka ikäviä yllätyksiä tulisikin eteen. Kun saimme tietää, että meillä ei ole nukkumapaikkaa yöksi, nauroimme 5 minuttia hysteerisesti, sen jälkeen päätimme lähteä baariin ja illasta tuli yksi reissun hauskimpia. Kaiken kukkuraksi pääsimmekin hotelliin nukkumaan, kun tutustuimme tyyppeihin joilla oli ylimääräinen sänky huoneessaan. 
Vaikka asiat eivät olisikaan järjestyneet noin hyvin, ei murehtiminen ja autoon nököttäminen olisi yhtään auttanut asiaa. Samaa mietin Nycissä kun aurinkolasini varastettiin. Tuittuilin yhden korttelinvälin, jotta sain sen harmituksen ulos. Tunteiden pitää antaa tulla ihan raakoina, eikä rankkaa v*tutusta voi hymyillä piiloon. Kuitenkin sen jälkeen kun olin saanut pahan mielen pois systeemistä, totesin että ”se on ohi nyt ja voidaan pitää taas hauskaa”. 
Jos kismittää niin paljon, ettei vain pysty kääntämään mieltä positiiviseksi, yleensä auttaa kun juttelee asiasta jonkun kanssa ja miettii mikä siinä tilanteessa ärsyttää. Joskus tilanteeseen on yllättävän helppoja ratkaisuja, joita ei vain osaa ärsytyksissään ajatella. Tai sitten vain hengittää syvään, kävelee lähimpään rantaan, laittaa varpaat hiekkaan, hengittelee meri-ilmaa ja miettii onko ne asiat sittenkään niin hullusti?