HÄKELLYTTÄVÄÄ VIERAANVARAISUUTTA

Eilen kerroin kantaravintolamme tarjoilijasta Danista, joka on ilahduttanut päiviämme täällä. Toissapäivänä olimme taas syömässä hänen paikassaan, kun hän ehdotti että menisimme aamulla auringonnousun aikaan surffaamaan. Hänellä on pari erikokoista lautaa, joita hän mielellään lainaa. Olin todella innoissani, sillä olimme surffanneet vasta kerran täällä ollessamme. 

Lautojen vuokraus ei ole erikoisen kallista (10€/24h) , mutta tällä tavalla budjettimatkalaisena sitä ei viitsi joka päivä ottaa. Saavuimme aamulla melko autiolle rannalle, jossa Dani asuu, nappasimme laudat mukaan ja lähdimme aaltoihin. Dani oli itse ensin ilman lautaa ja tuli antamaan meille loistavia vinkkejä.

Olen surffannut ensimmäisen kerran kahdeksan vuotta sitten, mutta en ole koskaan ottanut minkäänlaisia tunteja. Sen takia oli mukava kuulla kokeneelta surffaajalta, mikä esimerkiksi omassa asennossa mättää tai minkä takia välillä ei saakaan jotain aaaltoa. 

Kun istuimme raukeina rannalla silmät merivedestä punaisina, mutta sydän pakahtumaisillaan tavasta jolla aamu alkoi, mietimme kuinka hienoa olisi aloittaa jokainen päivä näin. 

Surffauksen jälkeen hän esitteli meille talonsa, antoi käydä suihkussa ja totesi, että saamme milloin tahansa lainata lautoja. Hän näytti mistä voimme laudat hakea, ja kertoi että mikä tahansa aika sopii. 

Olin jotenkin niin häkeltynyt tästä vieraanvaraisuudesta, etten tiennyt miten päin olla. Dani on sellainen ihminen, jonka pelkkä läsnäolo saa itsenkin haluamaan olla vähän parempi tyyppi. Hänestä huokuu niin hyvä energiaa, että sitä on vaikea sanoin kuvata. 

Usein matkustaessa tapaa ihmisiin, joilla on vähän, mutta jotka ovat silti valmiita jakamaan siitä ehdoitta myös muille. Se saa myös pohtimaan omaa suhdetta antamiseen ja sitä, kuinka paljosta itsekin on valmis luopumaan.