BRF

Kärsin vakavasti BRF-syndroomasta, (bitchy resting face) eli vapaasti suomennettuna kettumaisesta ilmeestä, kun en keskity kasvojeni liikkeisiin. Olen tämän takia kuullut monta kertaa vaikuttavani ylimieliseltä ja ihmiset ovat jopa luulleet että en pidä heistä. Tämä on ihan kamalaa, mutta ymmärrän hyvin heitä. Muistin sen taas, kun katselin näitä kuvia. Oikein naurattaa tuo viimeisen kuvan tuima ilme ja se, kuinka paljon lähestyttävämmältä ensimmäisen kuvan henkilö vaikuttaa. 

Juttelimme joskus isäpuoleni kanssa hevosista ja siitä, kuinka hevonen aistii hymyiletkö vai et, vaikka olisit selkä häneen kääntyneenä. Tuumasin siloin, että eläimet taitavat olla paljon intuitiivisempia kuin ihmiset. Isäpuoleni kuitenkin muistutti, että eihän eläimet lue ihmistä kasvojen ilmeiden perusteella. He tutkailevat ihan erilaisia asioita. Kuitenkin silloin, kun hymyilemme, koko muunkin kehon kielemme muuttuu. Olemme paljon rentoutuneempia ja kropassamme on vähemmän varautuneisuutta. 

Pohdin sitä, kuinka paljon tällainen kiukkunaamalla paineleminen vaikuttaa huonosti ympärilläni oleviin energioihin. Hymy tarttuu, niin varmasti myös murjottava ilme. Muutenkin saatan pitää kropassani ihmeellisiä ja turhia jännitystiloja tämän ilmeen takia. Aionkin ottaa nyt seuraavan kuukauden tavoitteeksi hymyillä enemmän. Kiinnitän useita kertoja päivässä huomiota kasvoihini ja karistan tuon kurjan ilmeen pois. Olen välillä ujo sosiaalisissa tilanteissa, jonka takia on vielä tärkeämpi opetella olemaan lähestyttävämmän oloinen. Jos et uskalla lähestyä muita ja näytät tuolta kuin minä viimeisessä kuvassa, ei varmaan kukaan muukaan uskalla lähestyä sinua. 

Veikkaan että oppimalla hymyilemään enemmän, tempautuu helpommin myös kaikkiin uusiin asioihin mukaan. On niin sanotusti auki enemmän. Koska omalla käyttäytymisellämme ja olemuksella vaikutamme peilin lailla myös muihin ihmisiin, voimme luoda ympärillemme joka huonoa tai hyvää ilmaa. Hymy myös lisää endorfiineja ja vähentää stressiä, joten se on kannattavaa ihan terveydellisistäkin syistä.

I've been suffering from bitchy resting face my whole life. People are often telling me that I come accross arrogant or that they think that I don't like them. It's really sad, because it's not intentional. I remembered it again while I was looking at these pictures. The difference between the first photo and the last is huge! People look much more approachable when they're smiling. My goal is loose the bitching rest face and start smiling more. We are in charge of the energies around us, and I definitely want to keep it more positive. If I'm smiling more, it means other people are smiling more and we're all feeling better. Smiling also releases endorphins and reduces stress, so it's even healthier to smile. 

 

Kommentit

amm (Ei varmistettu)

Sama ongelma täällä! On oikeasti kamalaa kuulla, kun monet sanovat, että ensivaikutelma minusta on ollut ylimielinen ja arvosteleva. Tavallinen ilmeeni on vihaisen/kyllästyneen näköinen, ja se pahenee kun keskityn. Voin esimerkiksi katsoa ohimennen jonkun kenkiä tuo ilme naamalla ja miettiä "vitsi noi kengät on super hienot, mistäköhän ne on".. Eipä vaan kohde välttämättä ilmeen perusteella ymmärrä mistä kyse :D yritän myös opetella tästä pois, mutta se on vaikeaa kun tuo on niin sisäänrakennettu juttu!

Elisa Lepistö

Hahahha tiedän tunteen! Ja miettii että kuinkakohan useasti on itsekin tulkinnut väärin muiden ihmisten ilmeitä :D

Prf (Ei varmistettu)

Sama vaiva täälläkin! Jos istun töissä normaalisti sohvalla, niin työkaverit kysyvät mikä mua ärsyttää. Ei mikään, mun naama on vaan tällanen! Keskustellessa taas olen aika ilmeikäs ja nauravainen, joten kontrasti on suuri lepoilmeeseen.

Hymy ei vaikuta ainoastaan muihin ihmisiin, vaan huijaa myös aivoja. Tutkimusten mukaan hymyily saa ihmisen tuntemaan olonsa oikeastikin iloisemmaksi. Eli hymyily kannattaa!

Elisa Lepistö

Mun naama vaan on tällanen :D hahahah! Ihan paras. Ja joo totta toi viimenen lause. Oon useasti koittanut ja toimii kyllä :D

Norppu (Ei varmistettu)

Hahah vitsit meni nappiin!! Mulle aina sanotaan, että näytän tosi pahantuuliselta kun kiireisenä viiletän kaupungilla. Välillä oikein havahdun siihen, että otsa on ihan kurtussa, vaikka kaikki olisi ihan hyvin! :D Hymyileminen ja kasvojen rentouttaminen siis ehdottomasti haasteeksi kesää kohti, en halua näyttää vihaiselta ulkopuolisten silmissä (oikeasti pidän itseäni ihan hauskana ja mukavana tyyppinä).

Elisa Lepistö

Loistavaa että säkin lähdit tähän missioon mukaan. :D Ihan turhaan sitä tosiaan vetää kulmia kurttuun! 

Emppuuuuu (Ei varmistettu)

Täällä kärsitään samasta syndroomasta!! :D Oon usein kuullu jälkeenpäin ihmisiltä että ensivaikutelma musta oli ylimielinen. Pari tollasta tyyppiä on mun hyviä ystäviä nyt, onneks ne on antanu uudet mahdollisuudet. ;) Mutta joo, mun perusilmeessä huulet menee luonnostaan vähän alaspäin, mikä laittaa tylyn, ehkä jopa vähän surullisen ilmeen mun kasvoille. Hyvät kaverit ei tätä niin aattele mutta puolitutut saattaa kysyä "hei onko sulla joku hätänä" ???? Apua. :D

Elisa Lepistö

I know the feeling :D Ja sitten kun tohon vielä yhdistää sen, että on kiinnostunut muista ihmisistä. Kun mun mielstä on kiva tarkkailla ihmisiä kun vaikka istuskelen kahvilla tai kävelen kaupungilla. Niin varmaan kiva fiilis kun joku tuijottaa sua ihan murhaava katse naamalla :D Ei ihme että tulee ylimielinen vaikutelma! 

EricaK
EricaK

Tuo on ihan totta. Ja miten suuri merkitys onkaan juuri suun perusasennolla! Itse en kärsi tästä vaivasta, mutta sain aikoinaan kuulla perusilmeeni olevan kovin huolestunut. Oikeasti taisin jo tuolloin olla hyvin mietteliäs ja ajatuksiini vaipunut, en missään nimessä huolissani. :)

Elisa Lepistö

Mulla on kans yks ystävä, jonka perusilme on huolestunut  :D Sekin on jännä juttu! Ja jotenkin että miten sitä ei tunne kasvoillaan, millainen ilme on päällä milläkin hetkellä?

Kommentoi