Iloa

Havahduin Ruissikuvia katsellessani siihen, etten enää oikeastaan ole vaaleatukkainen. Muistelin, että siitä onkin jo vuoden verran aikaa, kun olen viimeksi niitä käynyt värjäämässä. Koska olen välillä sellainen ”kaikki-mulle-heti-nyt”-tyyppi, tuntui siltä etten enää kestä yhtään päivää sillä hiirenharmaalla, mitäänsanomattomalla tukalla. 

Mietin, mistä alkaisin metsästää aikaa ja mieleeni tuli trendikkään oloinen i-lo, josta kävelen usein ohi. Sen kauempaa miettimättä päätin soittaa sinne, ja sain kuin sainkin ajan heti seuraavalle aamulle! Kiittelin intuitiotani, joka muistutti minua tästä paikasta. 

Ja voi että miten iloinen olenkaan tästä vaaleammasta ja raikkaammasta ilmeestä. Kampaamo oli ihan huippuvalinta! Kerroin, että minulla on tavoitteena kasvattaa hiuksista vieläkin pidemmät ja leikkaamisesta kieltäydytttäni sain muutamia korjaavia tuotteita, jotka auttavat tässä projektissa. Raportoin sitten, miten ovat toimineet. Nyt ainakin tuntuu, että hiuksissa on jotenkin paljon enemmän rakennetta. 

Avauduin myös siitä, kuinka huono olen tekemään mitään kampauksia, joten mietimme että voisin käydä opettelemassa muutamia helppoja kampauksia, mitä tällaiset hiusten kanssa vähän tumpelommatkin tyypit pystyvät tekemään myös itse. Ihailen aina muiden kampauksia, mutta tuntuu että omalla kohdalla on kaksi vaihtoehtoa: tiukka yläponnari / hiukset auki. 

Nyt pitää kuitenkin rientää isän luo lauantai-illan viettoon, tällä kertaa tukka auki! Ihanaa viikonloppua kaikille! 

Finally got my hair a little lighter! And I love it! 

 

 

TallennaTallenna