Jopo
Sain Saran vanhan Jopon kesäpyöräksi, ja voi pojat onhan tämä nyt ihan eri juttu kuin kaupunkipyörä. Tunsin itseni ihan ensimmäisen oman pyörän omistajaksi kun kurvailin ensimmäiset metrit tällä tässä kotikulmilla ja pyysin että Sara nappaa kuvat minusta ja menopelistä. Rakastan kaupunkipyöriä, mutta tässä meidän lähellä on armottoman usein kaikki pisteet tyhjinä. Niinpä kotoota pitää lähteä kaupunkiin aina sen verran ajoissa, että ehtii pahimmassa tapauksessa kävelemään.
Mutta on tässä oman pyörän kanssa tullut jo ensimmäiset haasteetkin matkaan. Tänään nimittäin lähdin hoitamaan asioita kaupungille ja ostamaan tulevalle Norjan reissulle tarvittavia juttuja. Tarkoituksena oli ostaa myös tarpeelliset pyörätarvikkeet, kuten kypärä, pumppu, lukko ja kori, johon saisin ostokseni paluumatkalla. Korin metsästäminen osoittautui paljon haasteellisemmaksi operaatioksi kuin olin kuvitellut, ja lopulta jouduin kantamaan ostokseni pyörän sarvissa.
Sain kuitenkin pumpun ostettua, ja ajattelin näppäränä neitinä pumpata kumit samantien. Pyysin kassaa leikkaamaan paketin auki ja jätin sen hänelle roskiin. Siinä yrittäessäni pumppailla menestyksettömästi ilmaa, tajusin että edellisestä kerrasta on varmaan lähemmäs 20 vuotta aikaa, enkä muistanut oliko siihen joku kikka. Koko operaatio tapahtui vielä siinä Helsingin keskustassa todella vilkkaalla kadulla ja minä hikoilin kyykyssä ja ihmiset katsoivat säälien yrityksiäni.
Koska en tietenkään osaa pyytää keneltäkään apua, googlasin vaivihkaa ”pyörän kumin pumppaus” ja tunsin itseni täysin idiootiksi. Jollain muulla oli keskustelupalstan mukaan ollut sama ongelma ja joku neuvoi vääntämään venttiilin ensin auki. Tein työtä käskettyä ja samassa kun venttiili aukesi hiukan, oli koko etukumi sekunneissa tyhjä.
En tiennyt tässä vaiheessa itkeäkö vai nauraa. Minulla oli täysin tyhjä kumi, eikä mitään hajua miten sen saisi pumpattua täyteen. Soitin tietysti isälleni ja muutamien kuvaviestien vaihdon jälkeen selvisi että pumpussani oli väärä pää. Lähdin takaisin Clas Ohlsonille, josta olin pumpun puoli tuntia aiemmin ostanut ja yritin vaihtaa sitä toiseen pumppuun, jossa näkyi olevan vaihtopäitä. Myyjä totesi ensin, ettei avattua pakettia voi palauttaa ja sen jälkeen kysyi, mikä vika edellisessä pumpussa oli. Kuulemma minun pumpussanikin on kaikki samat päät, ne pitää vain osata kääntää. Tässä vaiheessa jo nauratti ja totesin, että ne ohjeet varmaan olisi olleet siinä paketissa jonka reteesti olin jättänyt kassalle.
Lopulta tuskailin vielä varmaan toisen puolituntisen, ja lopulta yhtäkkiä kumi oli taas täynnä. Harmittaa kun siinä taistellessani kumin kanssa feissari lähestyi minua ja kysyi, saisiko vaivata hetken ja totesin että ”mielellään ei, mulla on tässä nyt ihan tarpeeksi haasteita”.Ja heti tuli paha mieli, kun tajusin että hän tekee vain työtään. Takaisintullessani yritin puhdistaa karmaani ja selvitin eräälle ulkomaalaiselle miehelle, miten hän löytäisi maahanmuuttoviraston. Lopulta mies oli niin iloinen että antoi kunnon rutistushalin. Siitä jäi hyvä mieli loppumatkaksi.
Että sellasia kuulumisia tältä päivältä. Loppupäivä meneekin sitten nassu kiinni tietokoneessa kun päivä meni tämän pyöräshown kanssa. Ajattelin motivoida itseni isolla kasalla vihannestikkuja ja hummusta. Loppuviikosta lähdetäänkin jo karavaani roadtripille, jota olen odottanut kuin kuuta nousevaa!
Mutta mitä teille kuuluu? <3
