KOHTAAMISIA

Ensinnäkin KIITOS kaikille kommentoijille edelliseen postaukseen. Sain niistä hurjasti inspiraatiota, aivan kuten olin arvellutkin. Ja tiedättekös, heti kun sen inspiraation etsimisen lopettaa, toisin sanoen unohtaa että mitään ongelmaa olikaan, löytää sen jostain. Sama homma toistuu myös muidenkin pulmallisten tilanteiden kohdalla usein. Luovuta vastauksen etsimisen kanssa, niin se tupsahtaa eteesi jotain muuta kautta.

Koska tunnuitte näyttävän vihreää valoa reissupostauksille ylipäätään, aloin miettiä arkeamme täällä ja sitä kuinka lähes jokaiseen päivään kuuluu ruokailu Chicken Joe’s nimisessä paikassa, joka on lempiravintolamme Santa Teresassa.

Sovimme siihen tapaamisen ensimmäisenä päivänämme täällä asuntomme omistajan kanssa, sillä täällä ei kaduilla ole lainkaan osoitteita. Saavuimme ravintolalle hikisinä ja kaikkien kantamusten kanssa, ja ihana tarjoilija tuli tarjoamaan meille istumapaikkoja. Suomalaiseen tapaan kiitimme, mutta sanoimme että odotamme vain jotakuta, emmekä olisi tulossa syömään.

”No problem, just siiiit!” Sanoi tarjoilija maailman levein hymy naamallaan. Pidin hänestä heti tästä hetkestä lähtien ja päätimmekin mennä heti samana iltana ravintolaan syömään. Ruoka on konstailematonta ja aina yhtä herkullista. Salaateissa on tuoreita yrttejä, jotka kasvavat ruukuissa viereisessä puutarhassa ja juomana saa herkullista mandariinimehua.

Kuitenkin ravintolan paras puoli on Dani, tuo ensimmäisen päivän tarjoilija. Hän on aina niin aurinkoinen, että tulen itsekin joka kerta hiukan paremmalle tuulelle. Hän on kotoisin Cuscosta, Perusta, ja on kertonut jo ihan huikeita vinkkejä meidän tulevalle reissullemme. Maa on kuulemma turvallinen, edullinen ja täynnä huikeita ruokaelämyksiä.

Danin silmät oikein loistavat, kun hän kertoo kotimaastaan. Emme olleet vielä liian tarkkaan suunnitellut reittiämme Perussa, mutta nyt kiinnostaa hurjan paljon Cusco, sen ympäristö ja Andien alkuperäiskulttuurit. Myös Titicaca-järvi ja Amazon on listalla ehdottomasti. Dani suositteli myös Iquitos-kaupunkia, jonka kautta pääsee matkustamaan viidakkoon, jossa voi tutustua ja osallistua alkuperäisasukkaiden arkeen, jotka ovat eläneet viidakossa satoja vuosia.

Dani on ottanut myös tehtäväkseen opettaa meille espanjaa. Vaikka hänen englannin kielitaito on moitteeton, suostuu hän puhumaan meille vain espanjaa. Sekin on ihan mahtavaa, ja päivittäin hän jaksaa olla innostuneena uusista oppimistamme sanoista. Tällaiset kohtaamiset ovat ihan parhaita matkustelussa. Saan hymyn kasvoilleni vain ajattelemalla Danin iloista naamaa, kun hän näkee meidät ja huutaa vekkulilla äänellään ”HOLA CHICOOS!”.