Mäenlaskua ja sämpylähaaveita

Huh, miten hauskaa eilen olikaan! Olimme Talmassa Saran, Peakperformacen ja Vitamin Wellin järjestämässä laskupäivässä. Vaikka aamulla taivas oli synkkä ja pilviä täynnä, alkoi aurinko paistamaan juuri kun saavuimme määränpäähän. Mikään ei oikeastaan ole hienompaa, kuin kaunis talvipäivä, jonka voi viettää kokonaan ulkona (mielellään toppahousut jalassa). Välillä kävimme kodassa posket punottaen juomassa kuumaa kaakaota vaahtokarkeilla ja lämmittelimme takkatulen ääressä. 

Monet olivat ihan suvereeneja rinteessä, mutta me otimme Julian ja Patissen kanssa suosiolla laskuopetusta. Tajusin, että suuri syy epävarmuuteeni on juuri se, etten ole koskaan saanut minkäänlaista opetusta vaan minut on vain tuupattu rinteeseen. Kun perusjutut oppi, alkoi laskemiseen saada nopeasti varmuutta. Tämä tulikin todella tarpeeseen, sillä olen menossa helmikuussa Åreen Kiran ja Saran kanssa. Nyt kun laskukipinä syttyi kunnolla, en malttaisi odottaa helmikuuta lainkaan. 

Laskupäivän kruunasi ehdottomasti mäenlasku puhallettavilla renkailla. Tuntui, että porukka nuoreni yhtäkkiä 20 vuotta ja nopeasti alkoi myös ”uskallatko vetää pää edellä?””tuleeks joku mun kaa samaa aikaa”-tyyppiset huutelut. Olisi ihanaa jos lunta tulisi myös Helsinkiin sen verran, että voisi mennä pulkkamäkeen.

Eilisestä ulkoilun tuomasta hyvästä fiiliksestä intoutuneena päätin seuraavana aurinkoisena päivänä pukea laskukamat päälle, pakata eväät ja kuumaa kaakaota mukaan ja lähteä kunnon pitkälle kävelyretkelle, oli sitä lunta tai ei. Talvella tulee ihan liikaa vietettyä aikaa ulkona, ainakin omalla kohdallani. Kotimatkalla haaveilin kuumasta suihkusta ja itsetehdyistä sämpylöistä. Jälkimmäistä en vielä toteuttanut, mutta pitänee ehkä tänään kaivaa jostain äitini resepti ja pyöräyttää vähän iltapalasämpylöitä. 

Pictures: Sara Vanninen