Mental Health Monday: Inspiraation tekeminen
Tyhjän ruudun ongelma. Kursori vilkkuu nenän edessä viidettä minuuttia putkeen ja postausideoita on ruhtinaalliset nolla kappaletta. Muistan jostain juuri taannoin kuuleneeni kirjailijasta joka on ollut koko uransa hyvin tuottelias. Hän kertoi, että inspiraation syttymiseen tarvitaan vain 100 sanaa. Niinpä hän aloittaa aina vain kirjoittamaan. Vaikka alkuun siinä ei olisi mitään järkeä, on tärkeää että ruudulle syntyy sanoja. Niin paljon, että tuo maaginen sadan sanan raja menee rikki. Sen jälkeen alkaa kuulemma se monen odottama flow-tila.
Päätin kokeilla sitä nyt heti ja kyllähän tämä kynnys tekstin synnyttämiseen laskee jokaisella näppäimen iskulla. Motivaatiota on joskus vaikea saada päälle. Joskus inspiraatio syntyy liikkeessä, joskus Pinterestiä selailemalla, kesken mielenkiintoisen keskustelun tai vaikkapa dokumenttia seuratessa. Silti usein parempi keino on yksinkertaisesti asioiden tekeminen. Ja juuri sillä tavalla, että pakottaa itsensä siihen absoluuttiseen minimisuoritukseen.
Oli kyseessä sitten mikä tahansa asia tai urakka, voi sen tarkastelu kokonaisuutena tuntua ahdistavan suurelta. Otetaan nyt esimerkkinä vaikkapa asunnon siivoaminen, treenaaminen tai 500 sivuisen kirjan lukeminen. Kun päättääkin pyyhkiä vain keittiön pöydän tasot, tai vaihtaa urheiluvaatteet ja tehdä 20 haarahyppyä tai lukea ensimmäisen kappaleen kirjasta, tuntuu kynnys huomattavasti pienemmältä.
Yleensä aina tuon ensimmäisen askeleen otettuaan, on homma alkanut jo sujua sen verran mallikkaasti että tekee mieli jatkaa. Ja mikäli ei, ei sekään haittaa. Oletpahan ainakin saanut pari tasoa puhtaaksi, pienen vetreytyksen tehtyä tai aloitettua kirjan mitä olet halunnut lukea ikuisuuden. On siis myös täysin ok joskus myöntää itselleen että nyt ei muuten vain lähde.
Tällaisissa tilanteissa paras tapa saattaa olla lykätä hommaa vaikkapa seuraavalle päivälle tai käydä pienellä kävelyllä haukkaamassa raitista ilmaa. Kun kerran on kokeillut ja huomannut ettei jokin asia yksinkertaisesti luista, voi sen hetkeksi hylätä täysin ja ajatella ihan muita asioita. On nimittäin äärimmäisen raskasta velloa sellaisessa tilassa jossa tuntee kokoajan syyllisyyttä jostain hoitamattomasta asiasta. Kun kerran on kokeillut ja todennut ettei johonkin ole tällä hetkellä resursseja, voi hyvin mielin tehdä hetken jotain aivan muuta.